Työministeri Sinikka Mönkäreen eurooppalainen työaikamalli:
Sama palkka samasta tunnista
Työministeri Sinikka Mönkäre (sd.) koki ahaa-elämyksen eurooppalaisessa työaika-konferenssissa maanantaina. Ilmiön tuotti arvostetun saksalaisen professorin Gerhard Boschin näkemys siitä, että palkka ja sosiaaliturva olisi sidottava tehtyyn työtuntiin.- Sama palkka samasta tunnista, työsuhteen on oltava turvallinen, Mönkäre innostui.
Professori Gerhard Bosch sitoisi työajan lyhentämistavoitteet kokonaisuudeksi. Tällöin olisi tarkasteltava samalla kilpailukykyä, työvoiman osaamista ja koulutustarvetta sekä sosiaaliturvaa.
Kokonaispaketti on tarpeen, sillä useimmiten työajan lyhentämisaikomukset törmäävät siihen, että lyhennetystä työajasta jäisi työntekijälle käteen liian vähäinen ansio.
Boschin mukaan palkkaerojen osa-aikaisten ja kokonaista työpäivää tekevien välillä on oltava vähäisiä. Sama koskee eroja miesten ja naisten ansioiden välillä.
- Jos brittimiehet ansaitsevat seitsemän puntaa tunnilta, he tuskin innostuvat vähentämään ylitöitään, kun heidän vaimonsa ansaitsevat palvelusektorilla vain kolme puntaa tunnissa, Bosch havainnollisti.
- Kukaan ei myöskään halua vapaaehtoisesti lyhentää työaikaansa, jos samalla on luovuttava oikeudesta sosiaaliturvaan.
Pahimpana esteenä työajan lyhentämistavoitteille Bosch pitää kuitenkin urakehityksen kariutumista. Nykyisen työkulttuurin vallitessa halukkuus venyä ylitöihin tulkitaan merkitsevän kunnianhimoista etenemistä uralla.
Liikeaikalaki kertoo pinttymistä
Vaikka Keski-Euroopan maista katsotaan Mönkäreen mukaan kadehtien Suomen julkisen sektorin tarjoamaa työsuhdeturvaa ja lasten päivähoitomahdollisuuksia, olemme työaikaan liittyvissä asioissa kovin jäljessä.
Mönkäre moittiikin työmarkkinaosapuolia pinttyneistä ennakkoluuloista. Tietoa olisi tarjolla runsaasti. Mönkäreen mukaan liikeaikalain käsittely oli tästä kuvaava esimerkki.
- On hirveän väärin, että kadun vastakkaisilla puolilla toinen liike joutuu olemaan kiinni ja toinen saa olla auki ainoastaan poliittisten intohimojen takia.
Ministerin mielestä vallitseva todellisuus on jo ohittanut moiset intohimot, esimerkiksi ravintola-alan työaikaratkaisut ovat villejä.
Eurooppalaisittain kuumin kysymys on yleisen viikkotyöajan lyhentäminen, josta syntyneet kiistat estivät mm. Ranskan työministerin saapumisen Helsinkiin. Ranskan levottomuuksien syyksi tarjottiin mm. erityisen alhaista järjestäytymisprosenttia. Ranskalaisista vain 15-20 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.
Ranskan hallitus tarjoaa uudessa lakipaketissaan muutaman vuoden sopeutusjaksolla työajan lyhennystä 39 tunnista 35 tuntiin. Vastaavia hankkeita on vireillä muissakin EU-maissa. Britannia on poikkeuksena pidentämässä työaikoja.
Aika on rahaa
Mönkäreen mukaan Suomessa nuoret pätkätyöläiset ja erityisesti ns. tietotyöläiset ovat etääntyneet turvallisista työsuhteista. Osa työnantajista ei suhtaudu järjestäytymiseen erityisen suopeasti.
- Kyllä nörtitkin arvostavat työaikoja, työterveydenhuoltoa ja lastenhoitopalveluja siinä vaiheessa, kun he perustavat perheitä, eivätkä jaksa enää olla töissä viikonloppuja, työministeri arvioi.
Toinen joukko, jota olisi ministerin mukaan kuultava, ovat keski-ikäiset työntekijät, jotka arvostavat mahdollisuutta hellittää hivenen ja huolehtia esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmistaan.
Mönkärettä sykähdytti myös konferenssin puheet työaikapankeista.
- Aika on rahaa, raha on aikaa.
Akavan esittämässä ns. sopimusvapaamallissa suomalaiseen työaikapankkiin voisi kerätä vapaata säästövapaista, ylitöistä, pekkaspäivistä ja mahdollisesta työajan lyhentämisestä. Vapaat voidaan pitää yhtäjaksoisesti. Näin useilla työpaikoilla jo tehdäänkin, mutta kaikki halukkaat eivät voi käyttää tällaista mahdollisuutta.
Ideahan ei sinänsä ole uusi. Ministeri Mönkäre muisteli kiitollisena omia terveyskeskuslääkärivuosiaan 1970-luvun alussa ensin Turussa ja sittemmin Imatralla, jolloin hän saattoi pienten lasten äitinä pitää ylitöitään vapaina, mikä ei nykyään enää onnistukaan.
Työaikapankista ja muista työaikaan liittyvistä kehittämistarpeista valmistui työministeriön teettämä muistio kesäkuussa. Nyt pitäisi löytyä halua tarkastella vaihtoehtoja.
Vähemmän poliittisia intohimoja nostattava vuosilomalainsäädäntö on tulossa käsittelyyn lähitulevaisuudessa.
Vuosityöaika on Suomessa kansainvälisesti katsoen Euroopan keskitasoa. Terveydellisiä perusteita ei muistion mukaan ole lyhentää vuosityöaikaa muutoin kuin ehkä rajoitetusti ikääntyvien kohdalla, jos samalla pidetään huolta siitä, että työajan lyheneminen jakautuu tasaisesti sekä viikko- että vuorokausitasolla.
Eri elämänvaiheisiin sijoittuvien erilaisten yksilöllisten työaikatarpeiden vuoksi olisi kuitenkin suomalaisasiantuntijoiden mielestä aihetta selvittää, voitaisiinko elämänlaatua ja jaksamista parantaa työaikajärjestelyillä, joissa työaikapankkiperiaatteen mukaisesti säänneltäisiin lähinnä vuosityöaikaa.
Tämä suuntaus kävi ilmi myös työministeriön isännöimässä Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvässä työaika-konferenssissa Helsingin Finlandia-talolla. Kaksipäiväinen kokous toi Suomeen komission, EU-maiden hallitusten, työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajina noin 180 asiantuntijaa.
Katso myös artikkeli Työajan lyhentäminen ei etene EU:n tasolla.
MARGIT HARA
15.10.1999
