Suomalainen muotoilukoulutus kiinnostaa ulkomailla
Suomalainen muotoilukoulutus vetää puoleensa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Taide- ja muotoilualojen yliopistojen kansainvälisen vaihdon tienraivaajana ovat toimineet Taideteollinen korkeakoulu ja sen 1990 käynnistämä Cumulus-verkosto. Vuodesta 1992 lähtien on EU-valtioiden yliopistojen välillä solmittu Erasmus-sopimuksia.Kansainvälisiä opiskelijoita kiinnostavat suomalaisuus, laadukas muotoiluopetus ja hyvät opetusvälineet, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Salmi Taideteollisesta korkeakoulusta.
Tulijoita kiehtoo erityisesti mahdollisuus erilaisiin materiaalikokeiluihin ja omien käden taitojen testaamiseen, kun monissa ulkomaisissa yliopistoissa opetus on vahvasti teoriapainotteista.
Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelee tätä nykyä 60 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa oli viime vuonna 30 kansainvälistä muotoiluopiskelijaa. Kolmantena maassa alan koulutusta antaa Lapin yliopisto, jonka teollisen muotoilun koulutusohjelmassa opiskeli viime keväänä 12 vaihto-opiskelijan ryhmä.
Lapin lumoa ja työpajoja
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan muotoilijakoulutus keskittää kansainvälisen vaihtotoimintansa kevätlukukauteen. Tämän vuoden tammikuussa vaihto-opiskelijoita oli vastaanottamassa ennätyskylmä pakkassää.
Kylmyyden lisäksi pimeys ja pieni yliopisto tekevät Rovaniemestä eksoottisen opiskelupaikan. Vaihto-opiskelijoille järjestetään englanninkielistä opetusta, johon satsataan puolet yhden tuntiopettajan työmäärästä. Vaihto tulee muotoilun laitokselle kalliiksi, sillä opiskelu on vaihto-opiskelijoille ilmaista.
Opiskelijavaihdon tuomaa antia ei pystykään mittaamaan rahassa. Opettaja Liisa Hakapään mukaan suomalaisten opiskelijoiden luomat kontaktit eri puolille maailmaa ovat tulevaisuuden muotoilijoille korvaamattomia.
- Kansainvälisen vaihdon helpottuminen on parasta, mitä EU on tuonut suomalaiseen yliopistokoulutukseen. Yliopistomme sijaitsee Euroopan syrjällä, ja muotoilun alalla on tiedettävä mitä maailmassa tapahtuu, Liisa Hakapää sanoo.
Teollisen muotoilun apulaisprofessori Ilkka Kettunen pitää Lapin yliopiston muotoilukoulutuksen valtteina erilaisten työpajojen laajaa kirjoa. Monissa maineikkaissa eurooppalaisissa yliopistossa ei ole vastaavaa mahdollisuutta materiaalikokeiluihin.
Lapin yliopiston työpajoissa opiskelijat voivat työstää mm. puuta, kiveä, jalometalleja tai vaikkapa jäätä. Toisaalta muotoiluopiskelijoilla on Rovaniemellä käytettävissään korkeatasoiset tietotekniikkastudiot ja alan ammattilaisten käyttämät uusimmat ohjelmat.
Pieni yhteisö
Vaihto-opiskelijoita otetaan Rovaniemen muotoilukoulutukseen korkeintaan 12, jotta jokaiselle pystytään antamaan henkilökohtaista ohjausta. Opiskelijavaihdot kestävät kolmesta kuuteen kuukautta riippuen lähtömaan kurssikäytännöistä. Muotoilun laitoksen pienuus luo mahdollisuudet avoimeen ja välittömään kanssakäymiseen opiskelijoiden ja opettajien välillä.
Vaihto-opiskelijoista pyritään pitämään Rovaniemellä hyvää huolta. Opiskelijat mm. haetaan lentokentältä ja heille on useimmiten hankittu valmiiksi asunto, jossa on perusvarustus elämistä varten.
Vaihto-opiskelijat ovat levittäneet myös sanaa Lapin yliopiston muotoilukoulutuksesta. Rovaniemeläinen muotoilukoulutus on lyhyessä ajassa solminut useita kahdenvälisiä vaihtosopimuksia. Sopimuskumppaneita on mm. Britanniasta, Saksasta ja Italiasta.
Vaihtosopimuksissa molemmat yliopistot lähettävät ja vastaanottavat yhtä monta opiskelijaa. Tämä on avannut Lapin yliopiston muotoiluopiskelijoille tien maailmalle. Suurin osa heistä käykin opiskelijavaihdossa opintojensa aikana. Vaihtosopimukset eivät koske vain opiskelijoita. Myös opettajat tekevät vierailuja ulkomaisiin yliopistoihin.
STT-VT
15.10.1999
