Pk-yrityksissä yhä vankka usko tulevaisuuteen
Pk-yritykset katsovat edelleen luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Maanantaina julkistetun kauppa- ja teollisuusministeriön barometrin mukaan joka kolmas pk-yritys odottaa suhdanteiden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymien heikkenemiseen uskoo vain yksi kymmenestä pk-yrityksestä.
Niin sanotulla keskipitkällä aikavälillä eli
lähimpien kolmen vuoden aikana pk-yritysten
odotukset ovat niin ikään valoisat.
- Suhdannenäkymien myönteisyys ei tullut
yllätyksenä. Tilanne on pysynyt hyvänä jo pitkän
aikaa, sanoo yritystutkija Kai Karsma.
Pk-yritysbarometri tuo esiin joitakin toimialakohtaisia eroja suhdannenäkymissä. Vientiin satsaavat pk-yritykset odottavat seuraavien kolmen vuoden aikana parempaa kehitystä kuin kotimarkkinoihin keskittyvät.
Lähimmän puolen vuoden sisällä myönteisimmät näkymät ovat liike-elämää palvelevilla pk-yrityksillä ja pk-teollisuudella, kun taas kuljetusalalla lähikuukaudet näyttäytyvät muita toimialoja heikompina.
Alueelliset erot piirtyvät toimialakohtaisia eroja selkeämmin esiin. Vahvimmilla kasvualueilla eli Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Oulun seudulla Pohjois-Pohjanmaalla pk-yritykset näkevät tulevaisuutensa valoisimpana. Sen sijaan Kainuussa ja Lapissa odotukset jäävät muista jälkeen.
PK-yritysbarometrin tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin elo-syyskuussa. Satunnaisotannassa mukaan valikoitui yli neljä tuhatta alle 250 henkeä työllistävää yritystä. Barometri tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Tilauskirjat näyttävät pysyvän lihavina
Barometri kertoo kehitysnäkymien olevan hyvät yritystoiminnan eri osa-alueilla. Myönteisimpänä pk-yritykset näkevät tilauskantojen kehityksen. Myös kannattavuuden ja vakavaraisuuden ne odottavat entisestään paranevan.
Lähiajat merkinnevät myös investointien kasvua ja henkilökunnan lisäystä. Näissä molemmissa barometrin saldoluku eli kasvua ja vähenemistä odottavien yritysten prosenttilukujen erotus osoittautui positiiviseksi.
Tuotantokapasiteetin käyttöaste pysytteli pk-yrityksissä syksyllä suunnilleen vuoden takaisella tasolla. Runsas kymmenesosa barometriin vastanneista yrityksistä ei voi enää lisätä tuotantoaan ilman investointeja.
Toimialoittain tuotantokapasiteetti oli suhteellisesti tehokkaimmin käytössä rakentamisessa sekä liike-elämää palvelevissa yrityksissä. Tehottomimmin tuotantokapasiteettiaan hyödynsivät majoitus- ja ravitsemisyritykset.
Alueellisesti pienimmät käyttöasteet kirjattiin Kainuussa ja Lapissa, kun taas Uudellamaalla kapasiteettia käytettiin tehokkaimmin.
Internetin merkitys kasvaa tiuhaan
Yritystutkija Kai Karsman mielestä barometrin yllättävimpiin havaintoihin kuului Internet-yhteyksien roima kasvu pk-yrityksissä.
Niistä jo lähes kaksi kolmasosaa käyttää Internetiä. Vuoden takaisesta tilanteesta yhteyksien määrä hyppäsi peräti 15 prosenttiyksikköä.
Eniten pk-yritykset käyttävät Internetiä sähköpostiin ja tiedon hankintaan. Merkittäviä käyttökohteita ovat lisäksi pankkipalvelut ja tiedostojen siirto sekä markkinointi ja asiakaspalvelut.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä Internetin käytön katsotaan edesauttavan pk-yritysten kehitystä, vaikkakin suoria vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuden kasvuun on vaikea arvioida.
Barometrin mukaan joka kolmannella pk-yrityksellä on omat julkiset www-sivut. Kuudesosa pk-yrityksistä myy lisäksi myös tuotteitaan ja palvelujaan www-sivuillaan.
Yleisimpiä Internet-yhteydet ovat liike-elämää palvelevissa pk-yrityksissä, joista 90 prosenttia on verkossa. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemispalveluyrityksistä vain puolet käyttää Internetiä.
Internetin käytön erot tulevat esiin myös tarkasteltaessa yrityksen markkinoiden sijaintia. Vientiin suuntautuvista pk-yrityksistä nimittäin 85 prosentilla on Internet-yhteys, mutta kotimarkkinapainotteisista vain 57 prosentilla.
Sellaisista yrityksistä, jotka eivät vielä ole Internetiin siirtyneet, noin kolmasosa aikoo barometrin mukaan hankkia yhteyden lähimmän puolen vuoden kuluessa.
STT-IA
18.10.1999
