Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Politiikan laimea kirjasyksy: Kärki käy Kekkoseen



Politiikan kirjasyksy näyttää laimealta. Eturivin poliitikkojen muisteluksia tai suuria paljastuksia historian hämäristä ei juuri ole odotettavissa, ellei nyt sitten Hannu Rautkallio jälleen raota arkistojen esirippua kiintoisalta kohdalta. Kekkonen kiinnostaa edelleen, mutta Ulf Sundqvistin muisteluitakin kelpaa odotella.


Rautkallion marraskuussa ilmestyvä Agenda Suomi. Kekkonen-SDP-NKP luotaa Urho Kekkosen Moskovan suhteita vuosina 1956-1966. Noottikriisissä syntyi Rautkallion mukaan Kekkosen ja NKP:n yhteinen agenda, jolla Kekkosen piti vakiinnuttaa valtansa Suomessa.

Rautkallio tuo tietoja suomalaisten poliitikkojen toiminnasta ja yhteistyöstä KGB:n kanssa. Painotus on eritoten SDP:n integroinnissa Kekkosen vallankäyttöön. Samalla kirjassa DDR:n arkistot avaavat näkökulman agendan toteutukseen kulttuurielämän piirissä.

Kekkosta ruotii myös Georg C. Ehrnroothin Kekkosen aika - kriisistä kriisiin. Kustantajansa Schildtsin mukaan se on paitsi painava todistus vääristyneestä Kekkosen kaudesta myös kattava kuvaus Suomen politiikasta puolen vuosisadan ajalta.

Kirjoittajan läntinen suuntautuminen ja yhteydet amerikkalaisiin huippupoliitikkoihin tekivät hänestä suomettumisvuosien aikana epäilyttävän henkilön vallanpitäjien silmissä.

Ehrnrooth kuului 1970-luvulla eduskunnan harvoihin Urho Kekkosen arvostelijoihin. Todellisuudessa Neuvostoliiton intressejä ei olisi tarvinnut ottaa huomioon niin voimakkaasti kuin tapahtui, hän painottaa.

Kiltimmin Kekkosta katsellaan Otavan kustantamassa teoksessa Rillit pois ja riman yli - Urho Kekkonen urheilumiehenä. Kirja on jatkoa Ari Uinon toimittamalle julkaisusarjalle. Kekkosen presidenttiaikaa kuvasi myös jo ilmestynyt Keijo Korhosen muistelmateos Sattumakorpraali.


Uffen kujanjuoksu

Poliittisen lähihistorian mielenkiintoisimpiin kirjoihin kuuluu WSOY:n kustantama Ulf Sundqvistin tilinteko nimeltä Kujanjuoksu. Hän kertoo dramaattisesta tapahtumasarjasta, joka vei STS-pankin entisen pääjohtajan pankkikriisin jälkiselvittelyjen noidankattilaan, poliisitutkintaan ja pitkällisen oikeusprosessin keskelle.

Kaunistelematta Sundqvist käy läpi myös lyhyen paluunsa politiikan huipulle, SDP:n puheenjohtajaksi.

Marraskuussa ilmestyvään kirjaan kuuluu varmaan luontevasti myös pohdiskelu median vallasta ja yksilön oikeusturvasta julkisuuden ja viranomaisvallan puristuksesta. Mutta millaisia johtopäätöksiä Sundqvist tarjoaa eduskunnan ja kansanedustajien nykyisestä roolista?


Suurmiesten elämää

Presidentillistä elämää kuvaa Tellervo Koivisto, joka kertoo muistelmateoksessaan Päiväkirjan uudet sivut elämästään ja matkoistaan presidentin puolisona.

Mauno Koiviston presidenttikaudelta 1982-94 Tellervo Koivistolla on monta huumorin ja elämänmyönteisyyden sävyttämää muistoa niin valtiovierailuista ja valtionpäämiehistä kuin eri maiden tavoista ja kulttuureista.

Juhani Paasikivi teoksessaan Monumentin sukua valottaa puolestaan mielenkiintoisen näkökulman isoisänsä, presidentti J.K. Paasikiven elämään.

Diplomaattisia muistikuvia on merkinnyt WSOY:n kustantamalle paperille Jaakko Iloniemi, jonka teos Vallan käytävillä ilmestyy lokakuussa.

Muisteloissaan Iloniemi piirtää persoonallisia kuvia matkansa varrella tapaamistaan persoonallisuuksista, joihin kuuluvat niin presidentit Kekkonen, Koivisto, Reagan ja Clinton kuten sellaisetkin vaikuttajat kuin Harri Holkeri ja paavi Johannes Paavali II.


Eurooppaa analysoiden

Eurooppaa ja EU:ta arvioidaan kahden teoksen voimin. Toimittaja Olli Kivinen povaa ensi vuosisadasta Euroopan vuosisataa kirjassaan Euroopan vuosisata alkaa. Hänen mukaansa yhdentyminen, tietovallankumous ja maailman kutistuminen ovat kääntäneet maanosamme nousuun.

Toinen, vielä paremmin tunnettu toimittaja, Erkki Toivanen käsittelee puolestaan omassa kirjassaan Kanaalin kahden puolen Ranskaa ja Englantia, kahden hyvin tuntemansa maan politiikkaa, kulttuuria ja taloutta sekä EU:ta.

Suomalaista taloushistoriaa, joka tosin politiikkaankin enemmän tai vähemmän sotkeutuu, on kuvattu kahdessa jo ilmestyneessä teoksessa. Pekka Vennamon Posti, Pekka ja Sonera on näistä subjektiivisempi ja poliittisempi.

Katso Verkkouutisten artikkelit:

Valikoivia muistelmia kiintoisampaa digitaalista lähimenneisyyttä kuvaavat Staffan Bruun ja Mosse Wallén teoksessaan Nokian Valtatie. Kirja on kaunistelematon kertomus Nokian voittokulusta ja siihen vaikuttaneiden ihmisten kohtaloista. Teos ehti jo nostaa vahingoniloa siitä, kuinka Ericsson ei ostanut pilkkahinnalla tuhon partaalla räpistellyttä Nokiaa.

Historiaopuksista kannattaa viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä muistaa Max Jakobsonin Väkivallan vuodet - Erään vuosisadan tilinpäätös 1, joka käsittelee ajanjaksoa 1899-1946. Teos on persoonallinen näkökulma päättyvän vuosisadan keskeisiin tapahtumiin Suomessa ja maailmalla. Numeroinnista voi päätellä, että jatkoa seuraa.

PETE PAKARINEN
15.10.1999


Politiikka -sivulle