Sillamäki-sopimus allekirjoitettiin Tallinnassa
Euroopan suurimpiin ympäristöhankkeisiin kuuluva Sillamäen jätevaraston hoitosopimus allekirjoitettiin keskiviikkona Tallinnassa. Suomenlahden rannalla sijaitsevan lievästi säteilevän jätealtaan kunnostamistyöt on määrä saada valmiiksi vuoteen 2006 mennessä.Seitsemän vuotta kestävä hanke tulee maksamaan kaikkiaan noin 120 miljoonaa markkaa. Rahoitukseen ja työhön osallistuvat EU, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron hallitukset sekä Pohjoismainen ympäristörahasto.
Myös Pohjoismaiden investointipankki on luvannut hankkeeseen noin 30 miljoonan markan suuruisen pitkäaikaisen lainan.
Työn kokonaissuunnitelman on laatinut saksalainen konsulttiyhtiö Wismut. Sen mukaan aallonmurtajan rakentaminen on kiireellisin tehtävä, jotta mahdolliset vuodot altaasta Suomenlahteen voidaan torjua.
Hankkeen toisessa vaiheessa vahvistetaan nykyisiä patoja, ja vasta sen jälkeen aloitetaan altaan täyttäminen kiinteillä maamassoilla kerroksittain. Alimmaiseksi tulee vettäläpäisemätön savimatto; sen päälle täyttömaat ja päällimmäiseksi vihreät kasvualustat.
Aivan itäisen Suomenlahden rannalla sijaitseva jäteallas on suuruudeltaan 33 hehtaaria. Sen syvyys on 25 metriä, ja jätemääräksi on arvioitu kahdeksan miljoonaa kuutiota. Jätteen joukossa arvioidaan olevan mukana noin 1 200 tonnia matala-aktiivista uraania.
Jäteallas avattiin vuonna 1946, ja koko 40-luvun paikallisen asetehtaan ja sittemmin metallitehtaan jätteet varastoitiin maan pinnalle.
Nyt aloitettavalla suururakalla on kunnianhimoinen tavoite. Päämääränä on, että jätevarasto säilyy peittämisen jälkeen vaarattomana tuhat vuotta.
100 000 tonnia uraania
Sillamäestä alettiin louhia uraania vuonna 1946. Kuitenkin maan uraanipitoisuus oli varsin vaatimaton eli vain 0,03 prosenttia. Siksi raaka-ainetta toimitettiin jalostettavaksi muista itäblokin maista, pääasiassa Tsekkoslovakiasta ja Unkarista.
Kaikkiaan Sillamäessä käsiteltiin vuosina 1946-1990 100 022 tonnia uraania. Laitos oli Neuvostoliiton valtapiirin kolmanneksi suurin. Suurin laitos sijaitsi itäisessä Saksassa Wismutissa, jossa uraania käsiteltiin 216 500 tonnia.
Wismutin laitoksen vaarattomaksi tekemisen on arvioitu maksavan noin 35 miljardia markkaa ja kestävän 15 vuotta. Olikin luonnollista, että juuri Wismutin tutkimuslaitos laati myös Sillamäen perusparannussuunnitelmat.
Kaikkiaan Keski-Euroopan entisissä sosialistisissa maissa oli 29 Sillamäen kaltaista laitosta.
STT-MH
15.10.1999
