Saksa torjui pakolaisrahaston

Suomi oli ehdottanut 250 miljoonan euron varaamista EU:n budjettiin niiden maiden tukemiseen, jotka kriisin sattuessa ottavat vastaan suhteellisesti suuren määrän pakolaisia.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ilmoitti kokouksen jälkeen, ettei Saksa hyväksy ehdotusta, koska ei ole tarpeeksi selvää, miten rahat kerättäisiin ja millä ehdoilla niitä maksettaisiin.

Saksa on EU:n suurin nettomaksaja, ja saksalaiset epäilevät joutuvansa rahaston maksajiksi, vaikka Saksa on samalla myös suurin pakolaisten vastaanottaja.

Schröder huomautti myös, että Saksaan saapuu suuria joukkoja ihmisiä, jotka ovat alun perin hakeneet turvapaikkaa muista EU-maista, lähinnä Italiasta.

Päätöslauselmaan jäi muotoilu, jossa komissiota kehotetaan selvittämään, millä tavoin olisi mahdollista luoda jonkinlainen varanto äkillisiä tarpeita varten. Loppusummasta ei ole enää puhetta.

EU-johtajat viilasivat myös muotoilua yhtenäisestä turvapaikkapolitiikasta. Sana "yhtenäinen" vaihtui "yhteiseksi", muun muassa koska Ranska halusi painottaa oikeuttaan edelleen määrätä kansallisella tasolla, miten ja kenelle turvapaikka myönnetään.

Kaikki tyytyväisiä

Osanottajat ilmaisivat monin sanoin tyytyväisyytensä Tampereen kokouksen tuloksiin. Ranskan presidentti Jacques Chirac sanoi, että Tampereen kokous oli hyvin valmisteltu ja hoidettu, ja että puheenjohtajamaa Suomi oli osoittanut niin tahdikkuutta, taitoa kuin mielikuvitusta vetäessään hankalia neuvotteluja.

Chiracin tyytyväisyyttä ei suinkaan vähentänyt se, että Ranska katsoi saaneensa kaikki keskeiset vaatimuksensa läpi päätöslauselmiin.
- Tämä on eurooppalaisen integraation seuraava suuri rakennustyömaa, Chirac julisti.

Pääministeri Lionel Jospin vaimensi odotuksia nopeista edistysaskeleista.

- Olemme aloittamassa työt alalla, joka on erittäin monimutkainen, joka koskettaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Tähän vaikuttavat oikeusjärjestelmien historiat ja perinteet, joten meidän on edettävä askel askeleelta, Jospin sanoi.

Myös Britannian edustajat kiittelivät kovasti. Ulkoministeri Robin Cook ja sisäministeri Jack Straw katsoivat myös maansa saaneen tahtonsa läpi Tampereella.

He vakuuttivat epäilevälle lehdistölleen, ettei eurooppalaisen oikeusalueen rakentaminen merkitse, että Britannian oma oikeusjärjestys ja -perinne olisivat uhattuina.

Sama tyytyväisyyden hyrinä jatkui Ruotsia edustaneen ulkoministeri Anna Lindhin lausunnoissa. Hän arvioi, että pakolaisten asema vahvistuu, kun EU-maat työstävät pakolaisten kohtelulle minimisääntöjä.

- Se merkitsee, että saamme pakolaisille vahvemman suojan koko Euroopassa, Lindh kiitteli. Hänen mukaansa nyt myös tiukempaa politiikkaa soveltaneiden maiden on ryhdyttävä avoimemmiksi.

Lindh oli myös tyytyväinen siihen, että Ruotsi sai ajettua tekstiin läpi vaatimuksen, ettei pakolaisia saa lähettää takaisin maihin joissa heitä uhkaa sorto ja kidutus.

- On myös tärkeää, että EU nyt aiempaa enemmän painottaa sitä, että maahanmuuttajille on turvattava oikeudet, jotka ovat mahdollisimman lähellä EU-kansalaisten saamia oikeuksia, Lindh sanoi.

STT-IA
16.10.1999

Politiikka -sivulle