Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kaksi miljoonaa ranskalaista 35-tunnin työviikkoon

Työajan lyhentäminen ei etene EU:n tasolla



Työajan lyhentämiseksi ei ole lähivuosina odotettavissa uusia EU-tason ratkaisuja. Eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen pyrkimykset uusien työaikamuotojen luomiseksi eivät työmarkkinajärjestöjen mukaan juuri etene, eikä merkittäviä hankkeita ole edes neuvoteltavana.


Asia tuli selväksi Euroopan työmarkkinaosapuolten kattojärjestöjen puheenvuoroissa, jotka pidettiin työministeriön järjestämässä työaikakonferenssissa Helsingissä tiistaina.

Syynä EU-tason hankkeiden pysähtyneisyyteen ovat sekä maiden suuri keskinäinen erilaisuus että näkemyserot työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kesken.

EU:n jäsenmaiden ay-liikettä edustavan EAY:n varapääsihteerin Jean Lepayren mukaan syynä työaikakeskustelun puuttumiseen on työnantajajärjestön neuvotteluhaluttomuus.
- Keskustelu on jumiutunut ideologiseksi kiistaksi, jossa työnantajajärjestöt ovat kaikkein dogmaattisimpia, Lepayre syyttää.

Lepayren mielestä työaikaa pitäisi tarkastella laajasti koko työelämän kehittämisen näkökulmasta niin, että myös tuotannon kasvu otetaan huomioon.

Hän myöntää, että työajan lyhentäminen tai työn jakaminen eivät ole ratkaisu EU:n 18 miljoonan hengen työttömyyteen, mutta ne voisivat tarjota useita välineitä tilanteen parantamiseksi.


Mekaaninen laki ei toimi yritystasolla

Teollisuuden työnantajia edustavassa Unicessa ei juuri uskota työttömyyden vähentämiseen työaikaa lyhentämällä.

Unicen sosiaaliasioista vastaava johtaja Therése de Liedekerke katsoo, että muutokset voisivat keskipitkällä aikavälillä vähentää työn määrää. Työnantajapuolella kammoksutaan erityisesti Ranskan pyrkimystä siirtyä 35 tunnin yleiseen työaikaan lailla.

- Mekaanisen työajan rajoittamisen sijaan käytännön sovellutukset tulisi tehdä paikallisesti ja yrityskohtaisesti, Liedekerke korostaa.

Sen sijaan Unice vaatii Suomen hallituksen tavoin toimia, joilla ikärakenteen vanhenemisen tuomat ongelmat saataisiin ehkäistyä.
- Ellei työn määrää voida lisätä, sosiaaliturvaa ei tulevaisuudessa kyetä rahoittamaan.

Palvelualoja edustava työnantajajärjestö CEEP suhtautuu työaikojen lyhentämiseen veljesjärjestöään varauksettomammin.
- Me näemme työaikakokeilut mahdollisuutena, ei vain uhkana, sanoo järjestöä kokouksessa edustanut Pierre Bourguet.


Suomessa samoissa juoksuhaudoissa

Myös suomalaiset työmarkkinajärjestöt näkevät työajan lyhentämistä koskevat kysymykset lähinnä kiistan aiheena.

Osastopäällikkö Risto Alanko Teollisuuden ja työnantajien TT:stä korostaa, että työaikoja pitää tarkastella teoreettisten mallien asemesta yritysten toiminnan luonteen ja markkinoiden näkökulmasta.

- Työaikapolitiikan tavoitteena tulee olla kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen ja sitä kautta työn ja työvoiman kysynnän lisääminen, Alanko muistutti.

Suomen työaikakokeiluissa on TT:n mukaan ollut piirteenä se, että työtä jaetaan uudelleen töissä olleiden ja työtä vailla olevien kesken. Ulkopuolisella taloudellisella tuella tehty työllistäminen ei puolestaan perustu kasvuun.

Vaikka SAK:ssakin torjutaan työaikakysymysten kaavamaiset ratkaisut, palkansaajaleirissä halutaan työaikauudistuksilla kehittää työelämää laajasti.

- Työajan lyhentämisen tulee tukea työllisyyttä, työntekijöiden ammatillista ja muuta kehittämistä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa, linjasi SAK:n pääjuristi Kirsti Palanko-Laaka.

Palanko-Laaka muistutti, että suomalaisten työyhteisöjen suuriin ongelmiin kuuluvat tällä hetkellä työvauhdin kiristyminen, henkilöstön määrän vähentäminen minimiinsä, työntekijöiden uupuminen sekä ennenaikainen eläköityminen.

Palanko-Laaka huomautti, että työajan lyhentämiselle on useita malleja ja vaihtoehtoja. Kannattajia löytyy niin päivittäisen, viikoittaisen, vuosittaisen kuin elinikäisenkin työajan lyhentämiselle.


Kaksi miljoonaa ranskalaista 35-tunnin työviikkoon

Ranskan kunnianhimoinen tavoite vähentää työttömyyttä siirtymällä 35-tuntiseen työviikkoon näyttää etenevän vauhdilla. Lain on määrä kaikilta osiltaan tulla voimaan vuodenvaihteessa, ja sen tarkoituksena on luoda 700 000 uutta työpaikkaa 5-6 vuodessa.

Ranskan malli on nostattanut työaikakysymykset esille eri puolilla Eurooppaa. Etenkin Ranskassa tunteet käyvät kuumana, ja mielenosoituksia ovat järjestäneet nyt etenkin työnantajajärjestöt.

Vaikka uudistuksen työllistämisvaikutuksista ei vielä ole juuri näyttöä, ranskalaistutkijoiden mukaan hallituksen pyrkimys toteutuu hyvin ainakin vielä tässä vaiheessa.

- Joulukuun alussa 35 tunnin työajasta oli solmittu kaikkiaan 15 000 sopimusta, joiden piirissä on noin kaksi miljoonaa palkansaajaa, kertoi professori Gilbert Cette Conseil d'Analyse Economique -tutkimuslaitoksesta.

Cetten mukaan tilannetta helpottaa se, että Ranskan talous on nyt kilpailukykyisessä kunnossa. Työn jakamisella halutaan osittain varautua muutamien vuosien kuluttua odotettuun taantumaan.

Hän muistuttaa, että sopimuksia on tehty aloilla, joissa se on ollut suhteellisen helppoa, mutta tästä lähtien vauhti voi hidastua. Tutkijat uskovat työajan lyhentämisen voivan vähentää työttömyyttä, jos se toteutetaan tiettyjen edellytysten vallitessa.

Cetten listalla ovat vaatimukset, että uudistukset eivät saa heikentää julkista taloutta eikä etenkään yritysten kilpailukykyä.

Edellytyksinä ovat mm. tuotannon joustavuus sekä julkiset tuet. Valtion yrityksille antama tuki tulee Cetten mukaan suurelta osin takaisin, kun työttömyyskorvauksia ei tarvitse maksaa ja työllistetyt siirtyvät veronmaksajiksi.

Myös tutkija Jean-Yves Boulin Paris-Dauphine -yliopistosta arvioi, että hanke voi onnistua, jos työajan lyhennyksen lisäksi toteutetaan yritysten innovatiivisyys ja tuottavuuden nousu.

- Työajan lyhentäminen ei sinänsä luo työpaikkoja, mutta se on tarpeellinen elementti ja voi toimia kasvun moottorina, Boulin huomautti.

Ranskassa on aiemminkin toteutettu työaikaa säänteleviä lakeja, mutta nyt yrityksien tuottavuuden kannustaminen on entistä vahvempaa. Viimeksi Ranskassa lyhennettiin työaikaa vuonna 1982, jolloin viikkotyöaika putosi 40:stä 39:een.

STT-IA
15.10.1999


Politiikka -sivulle