Uskonnonvapauskomitea: Uskonnonvapauslainsäändäntö kokonaan uusiksi
Ehdotusta uudeksi uskonnonvapauslainsäädännöksi pohtinut komitea esittää, että vuodelta 1923 peräisin oleva uskonnonvapauslainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Ympäristö, jossa uskonnonvapautta nykyisin toteutetaan, on toisenlainen kuin säädettäessä voimassa olevaa lakia, katsoo Uskonnonvapauskomitea.Uskontopoliittinen tilanne on muuttunut ja Suomi on kansainvälistymisen myötä muuttunut myös uskonnollisesti monikulttuurisemmaksi maaksi.
Uudessa uskonnonvapauslaissa turvattaisiin Suomen perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä, esitetään välimietinnössä, joka luovutettiin kulttuuriministeri Suvi Lindénille torstaina. Lain soveltamisala olisi siten lähtökohdiltaan sama kuin voimassa olevan uskonnonvapauslain soveltamisala.
Komitean puheenjohtaja, kansliapäällikkö Vilho Hirvi korosti luovutuspuheessaan, että uudesta uskonnonvapauslaista on tarkoitus tehdä uskonnonvapaudesta säätävä laki.
Lainsäädännössä määriteltäisiin ensimmäisen kerran, mitä tarkoitetaan uskonnon tunnustamisella ja harjoittamisella. Määritelmällä pyritään lain soveltamisalan täsmentämisen lisäksi helpottamaan uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröintiä ja niiden erottelua muista yhteisöistä, kuten yhdistyslain nojalla toimivista aatteellisista yhdistyksistä.
Alaikäisten asemasta erilaisia vaihtoehtoja
Komitea on esittänyt useita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kysymyksiin, jotka koskevat alle 18-vuotiaan jäsenyyttä uskonnollisessa yhdyskunnassa, hänen oikeuttaan käyttää puhe- ja päätösvaltaa jäsenyyttään koskevissa asioissa sekä huoltajan oikeutta päättää lapsen uskonnollisesta asemasta.
Nykyisin 15 vuotta täyttänyt lapsi saa vanhempiensa suostumuksella liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota sellaisesta.
Komitea on esittänyt, että nykyisestä poiketen huoltajan liittyessä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erotessa siitä, seuraisi 12 vuotta täyttänyt lapsi huoltajaansa vain, jos lapsi on antanut siihen suostumuksensa. Muihin ikärajoihin komitea ei työnsä tässä vaiheessa ole ottanut kantaa.
Komitea ei vielä ole ottanut lopullista kantaa siihen, pitäisikö uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisen edelleenkin tapahtua henkilökohtaisesti. Sen sijaan komitea ehdottaa luovuttavaksi uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisen voimaantulon edellyttämästä kuukauden harkinta-ajasta.
Välimietinnössä on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö uskonnollisen yhdyskunnan jäsenellä olla mahdollisuus osallistua perusopetuksen ja lukion uskonnonopetuksen sijasta elämänkatsomustiedon opetukseen.
Komitea ehdottaa, että uuden uskonnonvapauslain myötä lainsäädäntö ei enää estäisi henkilöä kuulumasta samanaikaisesti useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnolliset yhdyskunnat saisivat tällöin itse päättää, voivatko niiden jäsenet ja millä edellytyksillä kuulua myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin.
Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien itsemääräämisoikeutta lisätään
Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien itsemääräämisoikeutta ehdotetaan olennaisesti lisättäväksi. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat saisivat jatkossa itsenäisesti päättää seurakuntiensa tai muiden paikallisyhteisöjensä hallinnosta.
Jo nykyään vailla käytännön merkitystä olevista säännöksistä, jotka koskevat opetusministeriön oikeutta tarkistuttaa rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia sekä rajoituksia hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta yhdyskunnan nimiin, luovuttaisiin.
Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien perustamista sekä toimintaa ja hallintoa koskevien säännösten osalta on lähdetty siitä, että selkeästi yhdistyslain kanssa päällekkäisiä säännöksiä pyritään uudessa laissa mahdollisuuksien mukaan välttämään.
Hautaustoimesta oma lakinsa
Mietinnössä ehdotetaan, että hautaustoimesta säädettäisiin jatkossa erillisessä laissa. Lisäksi nykyiseen lakiin sisältyvät säännökset kirkollisverosta ja uskonnonopetuksesta vapauttamisesta siirrettäisiin vero- ja koulutusta koskevaan lainsäädäntöön.
Komitea ei ole välimietinnössään vielä käsitellyt uskonnollisten yhdyskuntien taloudellista asemaa, kuten verotuskysymyksiä. Näihin kysymyksiin paneudutaan komitean jatkotyöskentelyssä.
Uusi laki koskisi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Suomen ortodoksista kirkkokuntaa sekä Suomessa jo rekisteröityjä sekä tulevaisuudessa rekisteröityviä uskonnollisia yhdyskuntia.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin kuuluu 4,4 milj. henkilöä ja Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan noin 55 000 henkilöä. Suomessa on tällä hetkellä rekisteröitynä 45 muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joissa on jäseniä yhteensä noin 55 000.
Väestörekisterikeskuksen huhtikuussa tekemän tilaston mukaan rekisteröityneiden uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät vaihtelivat huomattavasti: yli tuhat jäsentä on seitsemässä yhdyskunnassa ja alle 20 jäsentä kuudessatoista yhdyskunnassa.
Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Tähän liittyen kulttuuriministeri Lindén esitti, että uskonnonvapauskomitean jatkotyöskentelyssä pohdittaisiin konkreettisia keinoja, joilla julkinen valta voisi tukea kirkkoja ja rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia näiden toteuttaessa niitä vapauksia, joista välimietinnössä puhutaan.
- Jokaiselle ihmiselle olisi mielestäni tarjottava myös todellisia keinoja uskonnonvapauden toteuttamiseen. En tarkoita tällä pelkästään uusien ratkaisumallien synnyttämistä, vaan jo olemassa olevien hyödyntämistä. Tätä keskustelua toivon jatkotyössä käytävän.
Lindén toivoi, että välimietintö merkitsisi laajan kansalaiskeskustelun alkua.
Välimietinnöstä pyydetään lausunnot useilta eri tahoilta. Komitea jatkaa työtään tarkoituksenaan luovuttaa opetusministeriölle lainsäädännön valmistelun pohjaksi lopullinen mietintö syksyllä 2000.
IA
15.10.1999
