Suomi ja Viro salaisessa sotilasyhteistyössä Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta
Suomi ja Viro olivat ennen toista maailmansotaa 1918-40 salaisessa sotilasyhteistyössä varmana pidetyn Neuvostoliiton yllätyshyökkäyksen varalta.
Maiden sotilasjohdoilla oli yhteisiä
puolustussuunnitelmia, salaista merisotilaallista
yhteistyötä, joka käsitti Suomenlahden sulun
rannikkotykistön asein, miinoin ja sukellusvenein.
Suomenlahden sulkua myös harjoiteltiin
1930-luvulla salaisissa suomalais-virolaisissa
sotaharjoituksissa.
Kuningasajatuksena oli sulkea
Suomenlahti sen kapeimmalta kohdalta. Myös
Ruotsi, virallisesti puolueeton maa, patisti
Suomea ja Viroa sulkemaan neuvostolaivasto
Suomenlahdella.
Neuvostojohto puolestaan tiesi "istuvansa
Suomenlahden lätäkössä" ja esitti Viron silloiselle
ulkoministerille Karl Selterille Kremlissä 24.
syyskuuta 1939 nootin ulkoministeri V.M.
Molotovin suulla ja vaati maalta keskinäistä
avunantosopimusta.
Neljä päivää myöhemmin tämä sopimus
allekirjoitettiin. Viro siirtyi osaksi Neuvostoliiton
turvallisuusjärjestelmää. Suomenlahden sulku
Viron ja Suomen yhteistyönä tuli tiensä päähän.
Suomenlahden sulku tosin toteutui myöhemmin,
Saksan ja Suomen yhteistyönä.
Yli 60 vuotta vaiettiin
Yli 60 vuotta Suomen ja Viron salaisesta
sotilasyhteistyöstä vaiettiin. Suomen sotilasjohto
ei myöskään halunnut puhua yhteistyöstä
Neuvostoliiton voitettua toisessa
maailmasodassa: kaikki siitä kertova salainen
asiakirja-aineisto hävitettiin syksyllä 1944.
Viroon taas ei jäänyt juuri tässä toiminnassa
mukana olleita, koska kesällä 1940 Neuvostoliiton
miehittäessä maan koko sotilasjohto kyyditettiin
Siperian pakkotyöleireille menehtymään.
Virolaiset eivät kuitenkaan nopean miehityksen
aikana ehtineet hävittää yhteistyöstä kertovia
asiapapereita.
Valtiotieteiden tohtori Jari Leskinen on
ensimmäinen tutkija, joka on päässyt
tutustumaan näihin neuvosto-Viron aikana
suljettuina olleisiin arkistoihin. Hän on päässyt
myös tutkimaan Ruotsin sotilaspuolen aiemmin
salassa pidettyjä arkistoja.
Tutkimustyönsä tuloksena Jari Leskinen on
kirjoittanut dokumenttiaineistoon perustuen kirjan
Suomen ja Viron sotilasyhteistyöstä. Kustantajana
on Werner Söderström Osakeyhtiö.
Tuhansia kranaatteja ja miinoja
Suomi harjoitteli Suomenlahden sulkemista Viron
kanssa salaa syyskuussa vuosina 1936 ja 1937.
Välillä kumpikin maa piti harjoitukseen liittyviä
kovapanosammuntoja ja sotapelejä.Suomenlahti oli suunniteltu suljettavaksi
Porkkalan Naissaaren linjalla.
Suomen puolella oli
pääkalustona mukana Mäkiluodon ja Kuivasaaren
linnakkeiden kaksitoistatuumaiset kaksoistykit,
joilla oli teoreettista kantamaa peräti 42
kilometriä sekä Viron puolella Naissaaren
kuusituumaiset ja Aegnan kaksitoista- ja
kuusituumaiset patterit. Mukaan tuli vielä muiden
linnakesaarten tykkikalusto.
Käytännössä kaikki suunnitelmassa olleet 46
raskasta ja järeää rannikkotykkiä olisivat
pystyneet ampumaan 5-6 minuutin aikana
yhteensä noin tuhat kranaattia Suomenlahdelta
ulos pyrkivää neuvostolaivastoa kohti.
Suunnitelmaan kuuluivat vielä panssarilaivat
Ilmarinen ja Väinämöinen kymmenen tuuman
tykkeineen, viisi suomalaista ja kaksi virolaista
sukellusvenettä sekä Mäkiluodosta Naissaareen
ulottuva tuhansien miinojen kenttä.
Jatkosodassa sulku toteutui
Suomen ja Viron 1930-luvulla harjoittelema
tykistösulku Mäkiluodon ja Naissaaren välillä
otettiin uudelleen käyttöön jatkosodan alussa
Saksan merivoimien kanssa.
Tosin sulku oli enää ainoastaan Mäkiluodon
järeiden kaksitoista- ja kahdeksantuumaisten
tykkien varassa. Virolainen tykistö oli tuhottu
puna-armeijan vetäytyessä saksalaisten tieltä
Leningradiin.
Mäkiluodon tykkien kantama kuitenkin riitti
sulkemaan Suomenlahden kapeikon. Lisäksi
suomalaiset olivat rakentaneet Naissaareen
tulenjohto- ja mittausaseman.
Myös miinasodassa Suomenlahden suu ja kapeikko
tulivat pääosaan, kun Saksan merivoimat Suomen
myötävaikutuksella laski Barbarossa-yönä 21.-22.
kesäkuuta 1941 alueelle lähes tuhat miinaa ja
puolitoistatuhatta miinojen raivausestettä.
Salaista, mutta tiedossa
Neuvostoliitto kuitenkin tiesi
suomalais-virolaisesta salaisesta suunnitelmasta.
Neuvostoliiton merivoimien avautuneista
arkistoista käy ilmi, miten maan sotilastiedustelu
tiesi varsin tarkasti jo alusta lähtien Suomen ja
Viron aikeista sulkea Suomenlahti ja jättää
Punalippuinen laivasto "lätäkköön" tai kuten
Molotovin sanonnasta on myöhemmin käytetty
Suomenlahden "pesuvatiin".
Ruotsissa oltiin puolestaan perillä jo alkuvuonna
1930 suomalais-virolaisesta suunnitelmasta.
Suomen yleisesikunnan valtuuskunta vieraili asian
merkeissä neuvottelemassa Ruotsin
meriesikunnassa. Suomenlahden sulkemista
käsiteltiin sen jälkeen useissa luottamuksellisissa
neuvotteluissa.
Merten suurvallalle Iso-Britannialle puolestaan
kerrottiin Suomenlahden sulkusuunnitelmista jo
kesäkuussa 1931 diplomaattiviestein. Samasta
asiasta vaihdettiin tietoja Ruotsin Viron ja
Helsingin asiamiesten kesken sekä brittien ja
Ranskan ulkoministeriön välillä.
STT-IA
15.10.1999
Ajassa -sivulle
|