Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomi ja Viro salaisessa sotilasyhteistyössä Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta



Suomi ja Viro olivat ennen toista maailmansotaa 1918-40 salaisessa sotilasyhteistyössä varmana pidetyn Neuvostoliiton yllätyshyökkäyksen varalta.


Maiden sotilasjohdoilla oli yhteisiä puolustussuunnitelmia, salaista merisotilaallista yhteistyötä, joka käsitti Suomenlahden sulun rannikkotykistön asein, miinoin ja sukellusvenein.

Suomenlahden sulkua myös harjoiteltiin 1930-luvulla salaisissa suomalais-virolaisissa sotaharjoituksissa.

Kuningasajatuksena oli sulkea Suomenlahti sen kapeimmalta kohdalta. Myös Ruotsi, virallisesti puolueeton maa, patisti Suomea ja Viroa sulkemaan neuvostolaivasto Suomenlahdella.

Neuvostojohto puolestaan tiesi "istuvansa Suomenlahden lätäkössä" ja esitti Viron silloiselle ulkoministerille Karl Selterille Kremlissä 24. syyskuuta 1939 nootin ulkoministeri V.M. Molotovin suulla ja vaati maalta keskinäistä avunantosopimusta.

Neljä päivää myöhemmin tämä sopimus allekirjoitettiin. Viro siirtyi osaksi Neuvostoliiton turvallisuusjärjestelmää. Suomenlahden sulku Viron ja Suomen yhteistyönä tuli tiensä päähän. Suomenlahden sulku tosin toteutui myöhemmin, Saksan ja Suomen yhteistyönä.


Yli 60 vuotta vaiettiin

Yli 60 vuotta Suomen ja Viron salaisesta sotilasyhteistyöstä vaiettiin. Suomen sotilasjohto ei myöskään halunnut puhua yhteistyöstä Neuvostoliiton voitettua toisessa maailmasodassa: kaikki siitä kertova salainen asiakirja-aineisto hävitettiin syksyllä 1944.

Viroon taas ei jäänyt juuri tässä toiminnassa mukana olleita, koska kesällä 1940 Neuvostoliiton miehittäessä maan koko sotilasjohto kyyditettiin Siperian pakkotyöleireille menehtymään.

Virolaiset eivät kuitenkaan nopean miehityksen aikana ehtineet hävittää yhteistyöstä kertovia asiapapereita.

Valtiotieteiden tohtori Jari Leskinen on ensimmäinen tutkija, joka on päässyt tutustumaan näihin neuvosto-Viron aikana suljettuina olleisiin arkistoihin. Hän on päässyt myös tutkimaan Ruotsin sotilaspuolen aiemmin salassa pidettyjä arkistoja.

Tutkimustyönsä tuloksena Jari Leskinen on kirjoittanut dokumenttiaineistoon perustuen kirjan Suomen ja Viron sotilasyhteistyöstä. Kustantajana on Werner Söderström Osakeyhtiö.


Tuhansia kranaatteja ja miinoja

Suomi harjoitteli Suomenlahden sulkemista Viron kanssa salaa syyskuussa vuosina 1936 ja 1937. Välillä kumpikin maa piti harjoitukseen liittyviä kovapanosammuntoja ja sotapelejä.Suomenlahti oli suunniteltu suljettavaksi Porkkalan Naissaaren linjalla.

Suomen puolella oli pääkalustona mukana Mäkiluodon ja Kuivasaaren linnakkeiden kaksitoistatuumaiset kaksoistykit, joilla oli teoreettista kantamaa peräti 42 kilometriä sekä Viron puolella Naissaaren kuusituumaiset ja Aegnan kaksitoista- ja kuusituumaiset patterit. Mukaan tuli vielä muiden linnakesaarten tykkikalusto.

Käytännössä kaikki suunnitelmassa olleet 46 raskasta ja järeää rannikkotykkiä olisivat pystyneet ampumaan 5-6 minuutin aikana yhteensä noin tuhat kranaattia Suomenlahdelta ulos pyrkivää neuvostolaivastoa kohti.

Suunnitelmaan kuuluivat vielä panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen kymmenen tuuman tykkeineen, viisi suomalaista ja kaksi virolaista sukellusvenettä sekä Mäkiluodosta Naissaareen ulottuva tuhansien miinojen kenttä.


Jatkosodassa sulku toteutui

Suomen ja Viron 1930-luvulla harjoittelema tykistösulku Mäkiluodon ja Naissaaren välillä otettiin uudelleen käyttöön jatkosodan alussa Saksan merivoimien kanssa.

Tosin sulku oli enää ainoastaan Mäkiluodon järeiden kaksitoista- ja kahdeksantuumaisten tykkien varassa. Virolainen tykistö oli tuhottu puna-armeijan vetäytyessä saksalaisten tieltä Leningradiin.

Mäkiluodon tykkien kantama kuitenkin riitti sulkemaan Suomenlahden kapeikon. Lisäksi suomalaiset olivat rakentaneet Naissaareen tulenjohto- ja mittausaseman.

Myös miinasodassa Suomenlahden suu ja kapeikko tulivat pääosaan, kun Saksan merivoimat Suomen myötävaikutuksella laski Barbarossa-yönä 21.-22. kesäkuuta 1941 alueelle lähes tuhat miinaa ja puolitoistatuhatta miinojen raivausestettä.


Salaista, mutta tiedossa

Neuvostoliitto kuitenkin tiesi suomalais-virolaisesta salaisesta suunnitelmasta.

Neuvostoliiton merivoimien avautuneista arkistoista käy ilmi, miten maan sotilastiedustelu tiesi varsin tarkasti jo alusta lähtien Suomen ja Viron aikeista sulkea Suomenlahti ja jättää Punalippuinen laivasto "lätäkköön" tai kuten Molotovin sanonnasta on myöhemmin käytetty Suomenlahden "pesuvatiin".

Ruotsissa oltiin puolestaan perillä jo alkuvuonna 1930 suomalais-virolaisesta suunnitelmasta. Suomen yleisesikunnan valtuuskunta vieraili asian merkeissä neuvottelemassa Ruotsin meriesikunnassa. Suomenlahden sulkemista käsiteltiin sen jälkeen useissa luottamuksellisissa neuvotteluissa.

Merten suurvallalle Iso-Britannialle puolestaan kerrottiin Suomenlahden sulkusuunnitelmista jo kesäkuussa 1931 diplomaattiviestein. Samasta asiasta vaihdettiin tietoja Ruotsin Viron ja Helsingin asiamiesten kesken sekä brittien ja Ranskan ulkoministeriön välillä.

STT-IA
15.10.1999


Ajassa -sivulle