"Tarjous tuli mukavasti postilaatikkoon"

Tärkeille metsäkohteille ympäristötukea

Toistaiseksi sopimukset ovat aika harvinaisia. Koko Suomessa on myönnetty metsälain mukaista ympäristötukea alle 100 kohteeseen.

- Toiminta on lähtenyt käyntiin rauhallisesti, kuvaa metsätalouspäällikkö Päivi Martinmaa-Koivisto Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksesta.

- Monasti metsänomistaja innostuu naapurinsa esimerkistä. Esimerkiksi Pornaisissa syntyi kuuden ympäristötukikohteen ryväs.

Metsälaki suojaa pieniä tärkeitä metsäluontokohteita, kuten lehtoja, puroja, soita ja kallioita. Ympäristötukeen luetaan tavallisesti niiden lähitienootakin niin, että keskimääräinen sopimusala on Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella ollut neljä hehtaaria.

Maanomistajan saama korvaus perustuu joko arvioituun menetettyyn puunmyyntituottoon tai teoreettiseen kasvuun.
- Lähtökohta on, ettei metsää hakata 30 vuoteen, kertoo viranomaispäällikkö Ilkka Koivisto.

- Sopimusala merkitään kiinteistörekisteriin, jolloin se sitoo mahdollista seuraavaa omistajaa.

- Laki antaa mahdollisuuden myös joustoihin niin, että ympäristötuen kohdealueelta saa poimia puita kasvun verran. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt meidän alueellamme joka kolmas.

Koivisto muistuttaa, että esimerkiksi lehdoissa hakkuut ovat ainoa keino säilyttää arvokas ympäristö. Muutoin ne kuusettuvat.

Viiden vuoden kartoitus

Parin vuoden takainen metsälaki velvoittaa metsänomistajaa vaalimaan luonnon arvokohteita hakkuilta. Ilkka Koivisto vertaa määräystä nopeusrajoitusmerkkiin, joka on tunnettava ja jota on noudatettava.

Metsätalouspäällikkö Martinmaa-Koiviston mukaan kartoitus on hyvä tapa lisätä metsänomistajien tietoisuutta. Selvitystyö on meneillään eri puolilla Suomea, ja siihen on varattu viisi vuotta.

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus on ehtinyt käydä lävitse noin kolmanneksen alueestaan. Työ alkaa yleensä peruskartan katselulla ja jatkuu maastokäynneillä. Samaan aikaan informoidaan metsänomistajia metsänhoitoyhdistyksen kautta, yhteisissä tilaisuuksissa ja erikseen kirjeitse.

Markkinointi tärkeää

Markkinoinnin merkitystä osoittaa orimattilalaisen Ilmakanmäen suojeluaie. Irmeli Asp otti itse metsäkeskukseen yhteyttä heti, kun kartoituksesta ensimmäisen kerran tiedotettiin.

Hän oli havainnut omistavansa veljineen juuri sellaista kalliota, josta oli esitteessä kuva. Ympäristötuen piiriin on siirtymässä noin 10 hehtaaria, yli puolet sisarusten metsäpalstasta.

- Isäni jo halusi aikanaan perinnöksi nimenomaan tuon kallioalueen, jota on arvostettu sukupolvien ajan. Sitä ei ole 'ikinä' kaadettu, vaan käytetty retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen.

Perinteinen rauhoittaminen ei tullut Irmeli Aspin mieleen.
- Olisi varmaan mietitty sitäkin, jos joku olisi ehdottanut. Metsäkeskuksesta taas tieto tuli mukavasti postilaatikkoon asti.

Sertifiointi vauhdittaa ympäristötuen käyttöä

Kovin moni ei toistaiseksi ole tarttunut metsälain ympäristötukitäkyyn. Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella on sopimuksia tehty vasta 15, vaikka mahdollisia kohteita on kirjattu 1 400. Aspien metsä on koko Päijät-Hämeen maakunnan ensimmäinen kohde.

Päivi Martinmaa-Koiviston mukaan vireillä on niin paljon uusia sopimuksia, että kokonaismäärä nousee tänä vuonna 15:een. Ensi vuonna voivat määrärahatkin olla jo tiukalla, vaikka ne ilmeisesti tuplaantuvat kahteen miljoonaan markkaan.

- Natura-pöly on laskeutunut ja asenteet lieventyneet, arvioi Ilkka Koivisto.

- Oma merkityksensä on menossa olevalla metsien sertifioinnilla, joka edellyttää entistä parempaa luonnonhoitoa.

STT-IA
15.10.1999

Kotimaa -sivulle