Hallitusneuvottelujen vetäjä määriteltävä pykälässä

Aho haluaa avata perustuslakivaliokunnan kompromissin

Ahon mielestä perustuslakiin on selkeästi kirjattava, kuka johtaa hallituksen ohjelmaa ja hallituksen muodostamista koskevia neuvotteluja. Se voisi olla esimerkiksi puhemies.

Kun asiaa ei selvästi todeta pykälässä, jää perustuslakiin Ahon mielestä "vaikuttamaan pyrkivän toimeliaan ja vallanhaluisen presidentin mentävä aukko".

Mietintöään viimeistelevässä perustuslakivaliokunnassa on jo sovittu kompromissista, joka tyydyttää kaikkia osapuolia. Myös keskustan edustajat ovat olleet sitä muotoilemassa.

Aho vaati perjantaina, että pykälästä käytäisiin vielä puolueiden välisiä neuvotteluja. Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) ei innostunut esityksestä. Hän muistutti, että puolueiden edustajat ovat mukana valiokunnan työssä.

Hallituspuolueiden piirissä Ahon toiminta kuitataan keskustan sisäiseksi asiaksi ja huonoksi tiedonkuluksi. Pykälän sanamuotoa ei aiota aukaista.

Perustuslakivaliokunnassa keskustan edustajana istuva Johannes Leppänen arvioi, että ilman yhteisymmärrystä ajettu uusi muotoilu kaataisi koko esityksen. Hänen mukaansa valiokunta on tehnyt työtä erinomaisen hyvässä hengessä.

Leppänen ei näe Ahon tavoin vaaraa siitä, että presidentti pääsisi omatoimisesti sotkeutumaan hallituksen muodostamiseen.

Perustuslakivaliokunnan on määrä saada mietintönsä valmiiksi jo ensi viikolla, jotta nykyinen eduskunta ehtii käsitellä omalta osaltaan esityksen hyvissä ajoin ennen vaalilomalle lähtöä.

Valiokunnan hallituksen muodostamispykälästä hahmotteleman kompromissin mukaan "ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta.

Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta.

Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valintaansa.

Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan "ennen pääministerin valintaa eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ja eduskuntaryhmät neuvottelevat valtioneuvoston kokoonpanosta ja ohjelmasta. Näiden neuvottelujen perusteella sekä kuultuaan eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta."

Pääministerin valintaa koskeva kohta on samanlainen molemmissa versioissa.

Hallituksen tekeminen eduskuntavetoiseksi

Eduskunta huolehtii kaikilta osin myös tämän prosessin ohjauksesta. Eduskuntaryhmät sopivat siitä, millä tavoin hallitusneuvotteluja viedään eteenpäin ja valitsevat tarvittaessa vetäjän neuvotteluille.

Presidentti on sidottu neuvottelujen lopputulokseen, kun hän esittää pääministeriehdokkaan. Jos neuvotteluissa ei ole saavutettu asiallista lopputulosta, presidentillä on väljemmät mahdollisuudet nimetä ehdokas.

Aho sanoi yhtyvänsä täysin siihen, että hallituksen muodostamisvalta siirtyy eduskunnalle. Neuvottelujen vetäjästä pitää hänen mukaansa kuitenkin sanoa jotain myös itse pykälässä, koska se on avainkysymys hallituksen muodostamisessa.

- Perustelu ei ole sopusoinnussa sen kanssa, mikä käytäntö pykälään kirjoitetun perusteella syntyy. Pääministeriehdokas pitää valita eduskunnassa, mutta on aivan eri asia, valitaanko hänet ennen neuvottelujen käymistä vai vasta sen jälkeen, Aho huomautti.

Aho on viimeksi ilmestyneessä kirjassaan kertonut vaikuttamaan pyrkivän hakeutuvan mieluummin pääministeriksi kuin presidentiksi. Hän vitsaili, että perustuslakiin tulossa oleva muotoilu saattaisi kallistaa vaa'an toiseen suuntaan, koska presidentille jäisi aika tavalla valtaa.

Aho perusteli myöhäistä puuttumistaan asiaan sillä, että hän näki paperilla valiokunnan pykälämuotoilun vasta torstaina keskustan ryhmäkokouksessa.

Aho ei selkeästi sanonut, vaarantuuko hänen mielestään keskustan tuki uudistukselle, jos pykälää ei sorvata uudestaan.

Ryhmänjohtajat pohtivat esitystä

Tuomioja muistutti valtionsäännön valmistelun sujuneen hyvässä yhteisymmärryksessä. Minkäänlaista hallituksen ja opposition välistä rajaa ei ole pidetty yllä.
- Asia on ollut kokonaan valiokunnan käsissä. Keskustalla on ollut samanlaiset mahdollisuudet osallistua työhän kuin muillakin, Tuomioja painotti.

SDP:n ryhmässä ei oltu kovin ihastuneita hallituksen muodostamista käsittelevän kohdan muotoiluun, mutta se hyväksytään. Siinä oli tultu myös keskustan näkemyksiä vastaan.
- Jos keskusta haluaa uudestaan avata pykälän, siihen ei varmastikaan löydy yhteisymmärrystä, Tuomioja ennusti.

STT-IA
16.1.1999