Tietokoneen näyttö ei korvaa paperia


Paperin kulutus ei ole tietokoneiden ja tietoverkkojen leviämisen myötä vähentynyt lainkaan, vaan on käynyt päinvastoin. Tietokone onkin lukulaitteena aivan mahdoton kirjaan tai paperiin verrattuna, mutta uudet tekniset keksinnöt ovat tulossa.

Paperin kulutus ei ole tietokoneiden ja tietoverkkojen leviämisen myötä vähentynyt lainkaan, pikemminkin päinvastoin. The Economistin mukaan viiden viimeisen vuoden aikan esimerkiksi Yhdysvalloissa on paino- ja kirjoituspaperin tuotanto kasvanut yli 13 prosenttia. Maailmanlaajuisesti tuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 1982.

Syy tähän on selvä. Henkilökohtaisten tietokoneiden ja tietoverkossa liikkuvan tiedontulvan ansioista luettavaa on tullut paljon entistä enemmän. Laitteiden tulostusmahdollisuudet ovat samalla parantuneet merkittävästi ja tulostuskustannukset laskeneet.

Iso näyttö ei mahdu mihinkään

Ihmiset eivät ole ollenkaan innostuneet lukemaan tekstejä suoraan tietokoneen näytöltä, vaan ne mieluummin tulostetaan paperille. Mitä pidempi teksti, sitä haluttomammin sitä silmäillään kuvaputkelta. Tähän ihmisillä onkin hyvät syyt, sillä tietokoneiden näytöt ovat lukemistarkoitukseen täydellisen surkeita.

Ensinnäkään näyttöä ei voi kuljetella mukanaan kuten papereita. Sänkyyn meneminen illalla 19-tuumaisen näytön kanssa herättäisi jo muidenkin kuin aviopuolison kummastuksen. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin istua könöttää jäykästi tuolissa työpöydän ääressä selkä suorana ruutua tuijottaen.

Parin tunnin lukuharjoituksen jälkeen yleisen puuttumisen ja uupumuksen tunne on selvä. Työpaikoillaan ihmiset vielä maksusta suostuvat pilaamaan terveytensä epäergonomisissa asennoissa koko päivän kököttäen, mutta vapaa-aikanaan ei terveellä järjellä varustettu henkilö istu varttia pidempään tietokonepöydän ääressä.

Tietokonenörtit ovat asia erikseen, mutta he heidän fyysinen rakenteensa onkin poikkeava. Jo kahdenkymmenen vuoden iässä heidän hartiansa ovat lyyhistyneet kokooon, rintakehä on kasaanpainunut ja raajat ovat hämäkkimäiset. Eikä heidän terveestä järjestäänkään ole takeita.

Kannettavaa konetta voi hiukan helpommin kuljetella mukanaaan, mutta vaikea senkin kanssa on löytää mukavaa lukuasentoa. Rajoituksensa asettaa jo näytön kapea katselukulma.

Iso näyttö näyttää huonosti

Toinen, vielä pahempi ongelma on näytön heikko erottelukyky eli resoluutio. Parhaissakin näytöissä teksti näkyy enemmän tai vähemmän suttuisena, mikä rasittaa silmiä ja heikentää keskittymistä lukemisen ymmärtämiseen. Myöskin kuvan kirkkaus ja kontrasti jättävät paljon toivomisen varaa.

John Gouldin ja työtoveriensa IBM:llä 80-luvulla tekemien tutkimusten mukaan paperilta luetaan 30 prosenttia nopeammin kuin näytöltä. Pääasiallisena syynä tähän oli näytön heikko resoluutio.

Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita siitä, kuinka hyvä resoluution tulisi olla jotta näytöllä näkyvä teksti vetäisi vertoja paperile painetulle tekstille, mutta The Economistin kukaan resoluution tulisi ainakin olla 60 pikseliä senttimetriä kohden (150 pikseliä tuumaa kohden).

Tämä on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin nykyisillä normaalinäytöillä, ja 25 prosenttia enemmän kuin kaikkein parhailla näytöillä.

Isoon näyttöön ei mahdu mitään

Kolmanneksi näytöt ovat väärän muotoisia. Jostain kumman syystä ne muistuttavat mitoiltaan televisioruutuja eli ne ovat leveitä ja matalia. Kuten tunnettua, totutut paperikoot ja painotuotteet ovat kuitenkin korkeita ja kapeita.

Tästä aiheutuu monenlaisia ongelmia. Tekstin luettavuus riippuu olennaisesti rivien pituudesta. Hyvä rivinpituus on Osmo A. Wiion tiedotusopin peruskurssin mukaan 5-6 sanaa, mikä on vastaa ihmisen lyhytkestoisen muistin kapasiteettia. Pidemmät rivit aiheuttavat stressiä lukijalle tämän koettaessa pinnistää muistiaan ja yrittäessä selviytyä pitkän rivin toiseen päähän tankkaamatta uudelleen rivin alkua.

Jos teksti-ikkunaa pidetään koko ruudun täyttävänä, on seurauksena leveissä näytöissä rivipituuden kasvaminen liian suureksi. Jos teksti-ikkunaa pidetään sopivan kapeana, ei näyttöön saa kerrallaan näkyviin kovinkaa paljon teksiä, koska näytössä ei ole suuresti tilaa korkeussuunnassa.

Tällöin joudutaan jatkuvasti rullaamaan tekstiä näytössä, ja tämä on täydellisen raivostuttavaa. Jotkut eivät edes kykene siihen, koska silmissä vilisevä teksti aiheutaa huimausta ja pahoinvointia.

Tekstin rullaus (tai tekstin sekava selaaminen PageUp ja PageDown -näppäimillä) pienessä ikkunassa paljastaa ehkä selvimmin tietokoneen kömpelyyden paperiin tai kirjaan nähden. Käyttömukavuudeltaan ja hakuominaisuuksiltaan kirja on täysin ylivertainen tietokoneeseen nähden.

Painotuote on pitkän tuotekehityksen tulos

Jokainen, joka on joutunut käsittelemään tai lueskelemaan tietokoneessa suuria tekstimassoja, tietää mistä on kyse. Tekstissä paikasta toiseen siirtyminen tai jonkin tietyn hakeminen tai kohtien vertaileminen on koneessa hyvin hankalaa verratuna siihen, että kirjaa selaillessa asiasta selviää muutamalla silmäyksellä.

Paniikki kasvaa entisestään, jos tietokoneella on useita tekstidokumentteja yhtä aikaa avoimena. Miten niitä kykenee järkevästi lajittelemaan tai vertailemaan?

Tietokone on myös vaativa tekninen laite ja yksinkertaistenkin toimintojen tekeminen edellyttää kaikenlaistan vipujen ja nippelien kanssa räpläämistä. Tämä jos mikä on omiaan häiritsemään keskittymistä ja hidastamaan lukunopeutta.

Joitakuita ärsyttää yli kaiken tietokoneiden tyylikäs kirjanpitotoimistoon sopiva design, toisten mieliä kuumentaa taas jo pelkkä koneen tuulettimen humina, joka tuo mieleen ruotsinlaivat.

Ihmisten halukkuus kirjan käyttöön perustuu siis myös käytännöllisiin seikkoihin eikä vain tottumuksen voimaan. Tavallinen kirja sisällysluetteloineen, lukuineen, sivunumeroineen ja hallittavissa olevine sivukokonaisuuksineen on monisatavuotisen, nerokkaan ja käyttäjän tarpeista lähteneen tuotekehittelyn tulos.

Uudet lukulaitteet ovat jo tulleet

Itse asiassa tietokoneista ei nykyisellään ole lainkaan kirjan ja paperin haastajiksi. Mutta uudet elektroniset tuotteet ovat jo markkinoilla ja niitä kehitellään jatkuvasti. Pienikokoisia eBook-vekottimia on markkinoilla ja lisää on tulossa. Niitä voi kuljettaa taskussa ja niitä voi lukea sängyssä. Tekstiä ei tarvitse rullata ja lähes kaikissa on kosketusnäyttö.

Niiden tulo markkinoille perustuu salausjärjestelmien kehitykseen ja taskukokoisten muistikirjamikrojen menestykseen. Salausjärjestelmien ansioista kustantajien ei tarvitse pelätä sähköisessä muodossa julkaistavien tekstien laitonta levittämistä ja kopiointia.

eBook-laitteiden menestys tulee jatkossa riippumaan hinnan lisäksi niihin saatavilla olevasta lukumateriaalista. Periaatteessa maailma on täynnä teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat jo vanhentuneet. Projekti Gutenbergin sivuilla näitä kirjoja on sähköisessä muodossa kasapäin ilmaiseksi imuroitavina.

Vanhat kunnon tietotekniikan formaatti- ja yhteensopivuusongelmat vain asettavat rajoituksensa eBook-laitteiden käytettävyydelle.

Sähköinen paperi on tulossa

Useat yritykset ja tutkimuslaitokset työskentelevät jo vielä pidemmälle menevien sovellusten parissa. Ne yrittävät luoda elektronista paperia. Esimerkiksi MIT:n Media Labissa kehitetään mustetekniikkaa, jonka avulla paperille ja kokonaisen kirjan sivuille saadaan sähköisesti syötettyä tekstiä. Tekstiä voi sitten vaihtaa, kun asiat on tulleet luetuiksi.

Näissä tekniikoissa on tietenkin alkukustannusten lisäksi ongelmana alan tekniikan nopea kehitys. Kovin säilyviä tuotteita nämä eivät tule olemaan, vaan vanhenevat teknisesti muutamassa vuodessa. Tässä mielessä perinteisellä paperikirjalla ei vielä ole huolta huomisesta.

Aina löytyy ihmisiä joiden mielestä vanhaa pölyistä, haisevaa nahkakantista opusta kirjahyllyssä ei voita mikään. Yleensä niitä ei edes lueta, kunhan ovat olemassa.

HEIKKI JANTUNEN
15.1.1998

AJASSA -SIVULLE