 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Euroopassakin jo herätty "hirmutautien" torjuntaan
Aina silloin tällöin koko maailmaa kohahduttavat tropiikin hirmutaudit ovat herättäneet myös eurooppalaiset parantamaan valmiuksiaan niiden torjuntaan.Aiemmin kehittyneet maat eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita kehitysmaiden ongelmana pidetyistä epidemiauhkista. Tähän ei pystynyt myöskään Maailman terveysjärjestö, joka on potenut jatkuvaa rahapulaa, sanoo professori Antti Vaheri Helsingin yliopistosta. Kun mm. pelätty lintuinfluenssa ja Ebola-virus uhkasivat levitä kehittyneisiin maihin, ainoastaan amerikkalaisilla oli valmiudet diagnoosiin. Suomalaisetkin asiantuntijat olivat aika ymmällä, kun poliisi väitti, että Pasilan poliisiasemalla on tumma mies, jolla on Ebola. Epidemiauhkat sekä ihmisten lisääntynyt liikkuvuus ovat kuitenkin herättäneet aluksi vastahakoisen EU:n huomaamaan, että näidenkin tautien taudinmääritykseen on satsattava rahaa. Nyt Eurooppaan on saatu aikaan jo tuhansien asiantuntijoiden aktiivinen uutisverkko, jonka välityksellä saadaan nopeasti reaaliajassa tietoa "maailmankylän" epidemioista. Aiheesta järjestetään myös yhä enemmän kansainvälisiä asiantuntijakokouksia, sanoo Vaheri.
Ihmisen oman typeryyden seuraustaLuonto on virustautien ehtymätön lähde ja parin viime vuoden aikana löydettyjen virusinfektioiden alkujuuri onkin yleensä eläinkunnassa.Useimpien "uusien" virusinfektioiden takana ovat Vaherin mukaan kuitenkin ikivanhat virukset, jotka ovat tulleet uusille alueille tai jotka on vasta uuden teknologian avulla havaittu. Tappajaepidemioiden synnyssä ei ole Vaherin mukaan kyse mutaatioista vaan pikemminkin ihmisen toiminnasta. Osa epidemioista voidaan laskea suorastaan ihmisen typeryyden tiliin, mutta myös hyvää tarkoittavat toimintatapojen muutokset voivat johtaa hirmutautien leviämiseen. Esimerkiksi Argentiina Junin-verenvuotokuume saa epidemian muotoja sadonkorjuun aikaan, kun leikkuupuimurit silpovat virusta kantavia jyrsijöitä ja maatyöläiset hengittävät virusaerosolia keuhkoihinsa. Aasian tiikerihyttynen, joka levittää miljoonia tartuntoja aiheuttanutta dengue-virusta, siirtyy puolestaan vaivatta maanosasta toiseen käytettyjen autonrenkaiden kaupan mukana. Rengaspinot tarjoavat hyttysille erityisen otolliset olot, sanoo Vaheri.
Biologiset aseet suurempi uhkaProfessori Vaherin mielestä luonnossa leviäviä tauteja suurempi uhka on tällä hetkellä viruksia ja bakteereita hyväksikäyttävä biologinen sodankäynti.- Vaikka biologisten aseiden valvonta olisi kuinka tehokasta, ei toistaiseksi ole mitään mahdollisuutta selvittää, mitä jonkun sairaan lääkärin autotallissa tapahtuu, sanoo Vaheri. Pahimpia biologiseen sodankäyntiin soveltuvia viruksia on isorokko, joka on jo saatu juurittua tartuntatautien kirjosta. Parhaillaan YK:ssa pohditaankin, olisiko turvallisinta tuhota viimeisetkin säilytetyt isorokkovirukset Moskovasta ja Atlantasta. Virusten tuhoaminenkaan ei kuitenkaan antaisi takeita siitä, ettei virusta vielä jossainpäin maailmaa olisi. Biologisten aseiden uhkat voivat olla yllättäviä. Esimerkiksi Neuvostoliitossa pöllähti aikoinaan tuulen mukana ilmoille antibiooteille vastustuskykyiseksi muunneltu pernaruttobakteeri, joka kylvi ympärilleen runsaasti kuolemaa ja sairautta.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE