Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Hallituksen NATO-aikeita epäiltiin

NATO:n kanssa rakennettava sotilaallinen yhteistoimintakyky perustuu kriisinhallintakyvyn vahvistamiseen, Taina huomautti torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

Vasemmistoryhmän Veijo Puhjo arveli Tainan väläytelleen Suomen liittymistä NATO:on mm. äskettäisessä haastattelussa. Taina kiisti epäilyksen.

Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) totesi, että NATO-kysymyksessä hän olisi esittelevä ministeri. Asia ei ole Halosen mukaan millään tavoin valmistelussa.

Myös vasemmistoliiton Jaakko Laakso oli Tainan ja Halosen kanssa eri mieltä hallituksen NATO-aikeista. Hän tulkitsi pääministeri Paavo Lipposen (SDP) todenneen, että Suomi on mukana Naton rauhankumppanuusohjelmassa myös valmistelemassa NATO-jäsenyyden aineellista perustaa.

Epäilyjä esitti myös SDP:n Sinikka Hurskainen, joka viittasi Tainan puheisiin Suomen kihlauksesta NATO:n kanssa. Kihloissa oleminen on lupaus naimisiin menosta, Hurskainen huomautti.

Taina korosti kuvanneensa kihlauksella ainoastaan Suomen toimimista erittäin läheisessä yhteistyössä NATO:n kanssa. Suomi on hänen mukaansa hyvin aktiivinen jäsen rauhankumppanuusohjelmassa.

Keski-Suomen Kokoomus esittää Olavi Tupamäkeä eurovaaliehdokkaaksi

Eduskuntakautensa jälkeen Tupamäki on työskennellyt kansainvälisissä projekteissa muun muassa Vietnamissa, Nigeriassa, Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa. Nykyisin hän toimii Brysselissä omistamansa konsulttiyhtiö Villarealin toimitusjohtajana. Hän on ollut mukana EU:n rakennusalan kehityshankkeissa 90-luvun alusta.

Tupamäki on myös Espoossa päämajaansa pitävän Robotic Technology Systems Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja samassa asemassa tämän brittiläisessä emoyhtiössä.

Kokoomuksen puoluevaltuusto valitsee ehdokkaansa helmikuun kuudentena.

Lahden kokoomuksen riidat halutaan puoluejohdon käsittelyyn

Lahden kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt puoluehallitukselle selvityspyynnön siitä, onko Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi mm. sosiaalidemokraattien äänin valittu varatuomari Paula Kurki-Suonio edelleen kelvollinen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Hämeen vaalipiirissä.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan Matti Katajan allekirjoittamassa selvityspyynnössä katsotaan, että Kurki-Suonio on asettumalla muiden ehdokkaaksi kaupunginhallituksen johtoon "törkeästi ja erityisen kavalasti toiminut kokoomuksen perushenkeä vastaan".

Kokoomuksen tiedotuspäällikön Ilpo Kiurun mukaan asia ei ole vielä torstaina pidettävän kokoomuksen puoluehallituksen kokouksen asialistalla. Seuraava puoluehallituksen kokouksen on 21. tammikuuta.

Paula Kurki-Suonio sai kokoomuksen Etelä-Hämeen jäsenäänestyksessä viidenneksi eniten ääniä, yhden vähemmän kuin heikoimmin menestynyt kansanedustaja Outi Siimes, joka on myös Lahdesta.

Kokoomuksen jäsenäänestyssäännön mukaan piirikokous voi muuttaa jäsenäänestyksen tulosta ehdokasasettelusta puoluehallitusta kuultuaan. Kokoomuksen Hämeen vaalipiirin ehdokaslistaa rukattiin viimeksi tiistaina, kun listalle nostettiin entinen mäkihypyn maailmanmestari ja olympiamitalisti, liikuntasihteeri Jari Puikkonen.

Kokoomuksen listoilla vapautui yksi paikka, kun hämeenlinnalainen varatuomari Ruut Kallioinen luopui tulevan perheenlisäyksen takia. Puikkonen sijoittui kokoomuksen jäsenäänestyksessä sijalle 17 kaikkiaan 36 ehdokkaan joukossa.

Ihalainen: Työmarkkinajärjestöille yhteinen Eurooppa-foorumi

- Ei sen vuoksi, että pääsisimme kaikista asioista yhteisymmärrykseen, mutta olisimme etukäteen tietoisia, millaisilla asenteilla ja tavoitteilla olemme keskusteluihin menossa suhteessa omiin eurooppalaisiin järjestöihimme ja EU:hun, Ihalainen toteaa.

Foorumissa käsiteltäisiin mm. työllisyyttä, talous- ja rahaliitto EMU:n työmarkkinapolitiikalle ja Eurooppa-tason neuvotteluille asettamia vaateita ja suhtautumista Suomen EU-politiikkaan.

Vaikka suomalaiset työmarkkinajärjestöt toimivat pitkälti omien eurooppalaisten järjestöjensä kautta, Ihalainen pitää hyödyllisenä, että osapuolilla olisi "sopimusyhteiskunnan perinteitä vahvistaen" säännöllisiä tapaamisia.

Ihalainen muistuttaa työmarkkinajärjestöjen ja sopimisen merkityksen yhä kasvavan, kun työllisyys nousee EU:n politiikassa aiempaa tärkeämpään osaan.

Myös euromaiden valtiovarainministerit ovat entistä kiinnostuneempia työmarkkinaosapuolten näkemyksistä matalan inflaation saavuttamiseksi vakauden ja työllisyyden näkökulmasta. Euroopan keskuspankki ja eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt ovat jo sopineet säännöllisistä tapaamisista.

Eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen yhteistyön tulokset EU:n ns. sosiaalisen vuoropuhelun kautta ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia.
- Pulmana on usein se, että sopimuksiin pakottava voima on komission pelko. Aitoa työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ei tahdo syntyä.

Nuorsuomalaiset ja liberaalit vaaliliittoon Uudellamaalla

Viime eduskuntavaaleissa nuorsuomalaisten kannatus Uudellamaalla oli 5,2 prosenttia ja liberaalien kannatus 0,4 prosenttia.

TT torjuu tapaturma-arvion

- Selvitys vahvistaa lähinnä jo aiempaa yleistä käsitystä, että työsuhteen alussa tapaturma-alttius on suurempi kuin myöhemmin työsuhteen jatkuessa.

Kuikko lisäsi, että lyhyitä työsuhteita tekevät suureksi osaksi nuoret, kesätyöntekijät, harjoittelijat ja opiskelijat.

Lisäksi määräaikaiset työsuhteet ovat Kuikon mukaan tyypillisiä niillä teollisuuden aloilla, joilla tapaturmataajuus on jo muutenkin korkeampi. Tätä ei hänen mukaansa huomioitu selvityksessä.

Teollisuuden pätkätöissä tapaturmariski suurempi

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Eläketurvakeskuksen tekemässä tutkimuksessa on selvitetty tapaturmariskiä vuosina 1995-96. Teollisuuden pätkätyösuhteisiin oli tutkimusaikana palkattu suhteellisesti enemmän teollisuustyöntekijöitä kuin toimihenkilöitä. Palveluammateissa tapaturmataajuudet olivat yhtä suuret.

Tiistaina julkistetun tutkimuksen mukaan yli kolmen päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkaturmien taajuus eli määrä miljoonaa työtuntia kohden oli pätkätöissä myös korkeampi kuin kaikissa työpaikkatapaturmissa.

Myös yrityskoko vaikutti tapaturmataajuuteen. Suurimmillaan se oli yrityksissä, joissa oli 50-200 työntekijää.

Tutkimuksessa arvioidaan, että pätkätyösuhteisten tapaturmiin vaikuttaa se, että heidän työkokemuksensa työssä, jossa tapaturma sattui, on keskimäärin vähäisempää kuin kaikkien muiden työntekijöiden kokemus.

Työtapaturmia sattui tutkimuksen mukaan pätkätöissä eniten toisen ja kolmannen työssäolokuukauden aikana.

Tutkimuksessa selvitettiin kaikki ale kuuden kuukauden mittaiset TEL-alan työsuhteet vuosina 1995-96. Mukana oli siten noin 270 000 henkilön liki 420 000 pätkätyösuhdetta. Yrityksiä, jotka olivat palkanneet ihmisiä pätkätöihin, oli 89 000. Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 69 työpäivää.

Pätkätyötä tekevistä noin 60 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Alle 30-vuotiaista palkansaajista jo noin 40 prosenttia tekee työtä määräaikaisena. Määräaikaisten osuus työllisistä on Suomessa toiseksi korkein EU-maissa Espanjan jälkeen.

Lipponen kiitti Teuvo Auran työtä

Lipponen muisteli lausunnossaan Auran kahta kautta pääministerinä, vuosina 1970 sekä 1971-72. Aura itse kutsui johtamiaan hallituksia vapaapalokunniksi, jotka kutsuttiin paikalle kun vakinaista ei saatu koolle.

- Hallitukset olivat virkamieshallituksia, joilla kuitenkin oli vaikuttavat poliittiset yhteydet keskeisiin poliittisiin tahoihin, Lipponen totesi. Ne hoitivat välttämättömät käytännölliset tehtävät, mutta eivät pyrkineet sellaisiin poliittisiin aloitteisiin, joihin tarvitaan eduskunnan vahvaa tahtoa.

- Teuvo Aura oli Suomen jälleenrakennuskauden määrätietoinen vaikuttaja ja laajakatseinen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja, Lipponen sanoi.

Koonnut: IA
14.1.1999