Liikekirje jäänyt faksin ja sähköpostin varjoon

Louhiala-Salmisen mukaan viestintäkäytäntöjen muutoksen pitäisi näkyä myös kirjeenvaihdon opetuksessa. Hän sanoo perinteisten liikekirjeiden varassa olevan yritysviestinnän jääneen tyystin historiaan. Kuitenkin myös faksilla ja sähköpostilla viestittäessä on muodollisuuden asteessa eroja.
- Tilanne ratkaisee, millä tavalla viestitään, Louhiala-Salminen painottaa.

Louhiala-Salmisen mielestä mallikirjeiden ja fraasien opettelun sijasta yritysviestinnän opetuksessa tulisikin harjoitella tilanteita, joissa otetaan huomioon myös kulttuuri ja kunkin yhteisön tavat.

Faksista ja sähköpostista uusi viestintälaji

Faksi ja sähköposti ovat muodostamassa uuden, entistä tehokkaamman viestintälajin. Kumpikin väline sallii entistä vapaamman kielenkäytön, mikä on myös madaltanut kirjoittamisen kynnystä. Louhiala-Salminen näkee muutoksen istuvan hyvin suomalaiseen viestintäkulttuuriin ja yritysmaailmaan.
- Oikein kuuli helpotuksen huokauksen insinöörien suista, kun faksien käyttö yleistyi 80-luvun lopulla, Leena Louhiala-Salminen tulkitsee.

Laajasti suomalaisyritysten kansainvälistä viestintää väitöstutkimuksessaan selvittäneen Louhiala-Salmisen mukaan lähes puolet yritysten viesteistä vaihdetaan nykyisin faksilla. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 sähköpostin osuus on kasvanut vajaasta kymmenesosasta lähes kolmannekseen. Louhiala-Salminen uskoo faksin nyt olevan kehityskaarensa huipulla, mutta sähköpostin selvässä nousussa.

- Sähköposti yleistyi ensin suurissa yrityksissä, jotka ovat tottuneet siihen ensin yhteyksissään tytär-, sisar- tai emoyrityksiinsä. Nyt pienet ja keskisuuret ovat omaksumassa sen, hän kuvailee.

Tavallista postia käytetään enää vain, jos viestin mukana halutaan lähettää esite tai muuta materiaalia.
- Esitteetkin siirtyvät pikkuhiljaa verkkoon, Leena Louhiala-Salminen arvioi.

Tilanne ratkaisee viestinnän tyylin

Yritysviestintä tapahtuu entistä useammin englannin kielellä, jota suuryrityksissä käytetään yhteyksissä yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden kesken. Vaikka kielenopetuksessa tähdätään kielen käyttöön syntyperäisen kanssa, käytännön liikeyhteyksissä suomalaiset viestivät useimmiten sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään

Samalla kieli on muuttunut ytimekkäämmäksi ja enemmän puhekielenomaiseksi. Louhiala-Salmisen mukaan huomio kiinnittyy nyt viestin ymmärrettävyyteen ja tehokkuuteen. Kunhan vain viesti menee perille, viestijät katsovat. Louhiala-Salminen ei ole huolissaan kielen köyhtymisestä tai tapojen katoamisesta.
- Oikeakielisyys ei ole itseisarvo, vaan kaikessa viestinnässä tilanne ratkaisee, hän muistuttaa.

STT - JHL
16.1.1999