Humanistisessa ammattikorkeakoulussa 10 yksikköä yhdistyy verkossa

Tietoverkkojen käyttö opiskelussa lisääntyy


Samaan aikaan kun tietoyhteiskunta alkaa käsitteenä tulla kansalaisille tutuksi, käydään hallinnollisella tasolla keskustelua tietoyhteiskunnan merkityksestä ja vaikutuksista. Yhteiskunnan verkottuessa suureksi haasteeksi tulevat käytännön valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa. Opiskelijoille verkot ovat arkipäivää ja työelämässäkin tietoverkkojen käyttöä pyritään lisäämään koulutuksella.

Koulutusjärjestelmässä tietoyhteiskunta-ajattelusta on jo selviä käytännön esimerkkejä. Viime vuoden elokuussa toimintansa aloittanut Humanistinen ammattikorkeakoulu on yksi verkkojen hyödyntämisen edelläkävijöitä.

Kymmenen eri puolilla Suomea sijaitsevan kansanopiston muodostama Humak toimii yhteisten tietoverkkojen avulla niin, että opiskelija voi yhdistellä koulutusohjelmaansa eri yksiköiden tarjontaa. Myös verkkojen käytön opetteluun ja kehitystyöhön panostetaan paljon.

Humak:n hallituksen puheenjohtaja ja Paasikivi-Opiston rehtori, Marja-Riitta Heikkilä, kaipaa tietoverkkoihin ennen kaikkea laadukasta sisältöä.
- Kanavia on valtavasti, mutta ne on voitava täyttää hyödyllisellä materiaalilla. Verkot eivät saa hallita meitä, vaan meidän on hallittava verkko, hän toteaa.

Yhteinen tietotori

Kymmenen oppilaitoksen perustamassa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella nuoriso- ja vapaa-aikatyön-, viittomakielentulkin- tai kulttuurityön koulutusohjelmissa. Paasikivi-Opiston lisäksi Humak:ssa ovat mukana Haapaveden-, Kanneljärven-, Keski-Suomen-, Peräpohjolan-, Pohjois-Karjalan- ja Pohjois-Savon kansanopistot, Alkio-Opisto, Joutsenon opisto, Lapin opisto ja Työväen akatemia.

Marja-Riitta Heikkilä kertoo Humak:n lähteneen hyvin käyntiin, mutta toteaa jatkuvasti tehtävää kehitystyötä olevan paljon. Toistaiseksi väliaikaisena toimivassa Humak:ssa odotellaan vakinaistamispäätöstä tammi-helmikuun vaihteessa.

Humak:ssa opiskelijapalvelut on haluttu yhdistää tietoverkkoon.
- Tietotori on olennainen osa yhteistä tietoverkkoa, Marja-Riitta Heikkilä kertoo.

- Opiskelija voi ilmoittautua kursseille verkon kautta. Tietotorilta löytyvät myös harjoittelupaikat ja sen avulla hoidetaan yhteydet muihin opistoihin.

Heikkilä toteaa, että verkkojen kehittäminen ei tällä hetkellä ole ensisijaisesti teknistä, vaan eniten kiinnitetään huomiota sisältöön. Hän puhuu verkkopedagogiikasta, joka on käsitteenä uusi ja vaatii myös henkilökunnan koulutusta.

- Verkkoa on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Opistojen yhteinen verkko on kansallisesti mielenkiintoinen kokeilu.

Heikkilä kertoo kansainvälisten yhteyksien lisäämisen olevan yhtenä verkon tavoitteena.
- Suomi on maailmassa pieni maa, yhdentyminen voi avata uusia mahdollisuuksia toimia verkkojen kautta.

Heikkilä näkee merkittävänä verkkojen mahdollistaman ajantasaisen vertailevan tutkimuksen koko Suomen osalta. Hän sanoo eri opistojen yhteisen tietopankin tuovan synergiaetuja.
- Kymmenen talon keräämä tieto on yhteisesti käytettävissä.

Verkon käyttö kansalaistaidoksi

Tietoverkkojen ohella myös muussa viestintätekniikassa tapahtuu nopeaa kehitystä. Digitaalitekniikka vaatii lähivuosina merkittäviä kalustoinvestointeja joukkoviestimissä. Yleisradiossa ollaan valmistauduttu uuden digitaalitekniikan tuloon kansallisella tasolla.

Yle yhtiöitti vuoden alusta jakelutekniikkansa 100% omistamalleen Digita OY:lle, joka aloittaa aikanaan mm. digitaalisten TV-lähetysten välittämisen. Digitaalisia radiolähetyksiä voi kuunnella jo nyt. Uuden tekniikan käyttöönotto ei kuitenkaan aiheuttane kansalaisille suurempia ongelmia.

Marja-Riitta Heikkilä arveleekin verkkojen käyttötaidon muodostuvan etenkin ikääntyville haasteelliseksi.
- Kansalaisyhteiskunnassa olisi pystyttävä lisäämään vaikuttamista verkon kautta. Verkkojen hallinnan olisi oltava kansalaistaito, hän toteaa.

Arvo-osaaminen korostuu

Heikkilä on tyytyväinen verkkojen tuodessa opetusmateriaaliin uutta ulottuvuutta, eikä myönnä niiden eristävän käyttäjiään.
- Mielestäni verkko enemmänkin yhdistää.

Heikkilä haluaa painottaa arvojen merkitystä uudenaikaisessakin opiskelussa. Hänen mielestään laadukkaasta sisällöstä on verkoissa pulaa.
- Tietoverkkojen selkeitä hyötyjä on lisääntyvä läheisyys ja vuorovaikutus, Heikkilä summaa.

Verkko-opetus alkutekijöissään

Paasikivi-Opistossa kasvatusaineiden opettajana työskentelevä Arja Kitola on perehtynyt erityisesti tietoverkkojen hyödyntämiseen pedagogisesti.

Käytännön kokemuksia aiheesta on vasta vähän ja tulevaisuudessa verkon oikeaoppinen käyttö tiedon tulvassa korostuu.
- Verkon on palveltava opiskelijaa, tiedon syöttö verkkoon ei välttämättä hyödytä. Opintosisältö on olennainen.

Kitola toteaa verkon ja oman tietokannan kehittelyn olevan Humak:ssa vasta aluillaan.
- Opettajien, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden yhteisen tietokannan, TELSI:n, toinen vaihe on juuri valmistunut, Kitola kertoo.

Tietoverkkojen hyödyntäminen opiskelussa nykyistä paremmin on ollut yhtenä opetusministeriön viimeaikaisista tavoitteista. Vaikka budjettirajoitteet vaikuttavat koulujen uusiin laitehankintoihin, Suomi tietoyhteiskunnaksi -strategian pääpaino on verkkojen sisällöllisessä kehittämisessä ja niiden käyttövalmiuksien parantamisessa.

Tietoverkkojen hallinnasta tuleekin todennäköisesti yhä merkittävämpi tekijä työmarkkinoilla. Tässä suhteessa nyt valmistuvilla on huomattava kilpailuetu vanhempaan väestöön verrattuna.

MIKKO LAITINEN
15.1.1999

AJASSA -SIVULLE