Vesa Vainio: Ulkomainen omistus ei ole muuttanut johtamistapaa

Ulkomaisomistus nostaa tunteita - vaalien läheisyys näkyy

Suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuksesta iso osa on ulkomaisten käsissä, mutta yhtiöiden toimintaan ulkomaiset sijoittajat eivät ole puuttuneet. Näin ainakin ruotsalaisomistuksessa olevan Merita-Nordbankenin hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio vakuuttaa.

- Ulkomaisomistus ei ole johtanut sellaiseen yhtiöiden haltuunottoon, jossa suomalainen hallitus tai toimiva johto olisi syrjäytetty, hän sanoo.

Hänen mukaansa ulkomainen omistus ei ole myöskään vaikuttanut yhtiöiden johtamistapaan. Kielteisesti tai kriittisesti ulkomaiseen omistukseen suhtautuvat taas korostavat, että ulkomaisomistus johtaa siihen, että yrityksen tavoitteet määräytyvät paljolti pääoman tuoton ja kurssikehityksen pohjalta.

Vainio pitää menossa olevaa keskustelua ulkomaalaisomistuksesta arjelle vieraana. Hän korostaa, että ilman ulkomaista pääomaa Suomen elinkeinoelämä ei olisi näin kukoistava.

- Saamme olla ylpeitä siitä, että olemme saaneet yrityksemme sellaiseen kuntoon, että ne houkuttavat ulkomaisia sijoittajia, hän sanoo.

Vainion mukaan omistuskeskustelu Ruotsissa ei ole Suomea analyyttisempää.
- Samalla kun siellä puhutaan Ericssonin, Astran ja Volvon maasta siirtymisestä, korostetaan miten Merita-Nordbankenin ja Stora Enson yritystoiminta on siirtynyt pois maasta, Vainio naurahtaa.

Kun Suomessa nyt moititaan liiallista ulkomaalaisomistusta, aiempina vuosina kritiikki kohdistui pankkien ja vakuutuslaitosten suureen omistukseen suomalaisissa yhtiöissä.

Sellaista vallan keskittymistä ja ristiinomistusta ei suopein silmin katsottu. Lassiloiden ja niskasten otetta suomalaisesta elinkeinoelämästä pidettiin liian vahvana.

Ruotsalaisilla vankka ote

Enemmistö vakuutusyhtiö Pohjolasta siirtyi ulkomaiseen omistukseen, kun Merita myi omistamansa Pohjola-osakkeet ruotsalaiselle Skandialle. Kaupan jälkeen Pohjolasta noin 60 prosenttia oli ulkomaisten hallussa. Sammon ulkomainen omistus oli hieman yli puolet.

Ulkomaisia sijoittajia ei useinkaan kiinnosta äänivalta suomalaisyhtiöissä. Huomio kiinnittyy sijoituksen tuottoon. Osittain siksi ulkomaalaisomistus heilahtelee koko ajan.

Esimerkiksi viime syyskuussa ulkomailta myytiin suomalaisten yritysten osakkeita ennätysmäärä takaisin Suomeen. Osakkeita myytiin takaisin Suomeen yhteensä yli 12 miljardilla markalla yhden kuun aikana.

Viime vuonna ministeri ja Partekin entinen konsernijohtaja Sakari T. Lehto kiinnitti huomiota juuri tähän turbulenssiin. Jos ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät maasta yhtä aikaa suurin potein, se voi vaikuttaa koko maan talouspolitiikkaan, Lehto korosti Kanava -lehden artikkelissaan.

Tytäryhtiöitä ei kehitetä

Lisäksi on tähdennetty sitä, ulkomaisen omistuksen myötä Suomessa siirrytään yhä enemmän ns. omistajalähtöiseen johtamiseen: sijoittajat määräävät yrityksen tavoitteet.

Omistajalähtöisyys merkitsee usein pääoman tuoton painottamista ja osakekurssien merkitystä, kun taas perinteinen johtamistapa korostaa kasvua ja kannattavuutta.

Tel-yhtiöt

Sijoittamisen ammattilainen Vesa Puttonen on myöntänyt, että omistajana suomalainen vakuutusyhtiö voi suhtautua amerikkalaista eläkesäätiötä myötämielisemmin yrityksen lyhyen välin tappioihin. Puttosen mukaan sosiaalinen omistaminen ei kuitenkaan voi olla omistamisen päämuoto.

Lisäksi Puttonen on huomauttanut, että suomalaisten on turha valittaa ulkomaisen omistuksen kasvua niin kauan kuin yksityisten suomalaisten rahat karttavat pörssiä.

Keskustan omistuspolitiikan taustavaikuttaja, professori Heikki Niskakangas katsoo, että ulkomaiset sijoittajat investoivat Suomeen väärin. Ne eivät tee Suomeen suoria teollisia investointeja, vaan ostavat toimivia yrityksiä ja siten imevät kansantalouden voimaa.

Miten ulkomainen omistus on vaikuttanut

Tutkimuksen mukaan ulkomaisessa omistuksessa olleiden yritysten kasvu on koko 90-luvun ollut nopeampaa kuin suomalaisessa omistuksessa pysyneiden teollisuusyritysten. Ne ovat myös olleet keskimäärin tehokkaampia, kannattavampia ja enemmän vientimarkkinoille suuntautuvia kuin suomalaisomisteiset yritykset.

Selvityksen mukaan ulkomaalaisomisteiset yhtiöt maksoivat myös korkeampia palkkoja kuin suomalaisomisteiset.

Iso osa yritysten omistuksesta on mennyt Ruotsiin. Etlan selvityksen mukaan Suomessa on yli 500 ruotsalaisomisteista yhtiötä. Viime vuonna tehdyt Merita-Nordbankenin ja Stora Enson fuusiot ovat merkki uudenlaisesta yhdentymisestä yli Suomen rajojen. Molempien virallinen kotimaa on Suomi, mutta enemmistöomistus Ruotsissa.

Muita isoja ruotsalaisomistuksessa olevia yhtiöitä ovat ABB, Securitas, Arctia, NCC Puolimatka, Starckjohann, Tamrock, Perlos, Skanska, Parma Betonila, Lohja Rudus.

STT-IA
16.1.1999