Schröder vaati EU:n komissiolta herkempää korvaa

EU:n komissio sai parlamentin tuen



Euroopan parlamentti on antanut tukensa komission jatkamiselle virassaan. Komissio sai parlamentin luottamuksen äänin 293-232. Sitä ennen hyväksyttiin päätöslauselma, jossa komissiota vaaditaan selvästi tehostamaan toimiaan omassa hallinnossaan tapahtuvien talousväärinkäytösten ja petosten estämiseksi.


Komission on päätöslauselman mukaan perustettava riippumattomista asiantuntijoista koostuva komitea tutkimaan petoksia ja korruptiota. Työryhmän on raportoitava toimistaan parlamentille 15. maaliskuuta.

Päätöslauselman hyväksyminen merkitsee myös sitä, että parlamentti ei vaadi väärinkäytöksistä syytettyjä komissaareja Edith Cressonia ja Manuel Marinia eroamaan.

Komission puheenjohtaja Jacques Santer vakuutti ryhtyvänsä entistä tehokkaampiin toimiin väärinkäytösten estämiseksi. Santer itse esitti alkuviikosta kahdeksan kohdan ohjelman hallinnon uudistamiseksi.

Komission saama tuki oli odotettua siksi, että tänä keväänä unionin tulisi tehdä päätökset vuosikymmenen merkittävimmistä kysymyksistä. Ratkaistavina ovat mm. päätökset EU:n itälaajenemisesta, rahoituksesta ja maatalouspolitiikasta.

Komissio selvinnyt viidestä epäluottamuslauseesta

EU:n komissio selviytyi torstaina EU-parlamentissa historiansa viidennestä epäluottamuslauseesta. Tällä kertaa komissioon tyytymättömien lukumäärä nousi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Parlamentti sai mahdollisuuden antaa komissiolle epäluottamuslauseen vuonna 1979, kun siirryttiin suoriin vaaleihin. Ensimmäiset kaksi epäluottamusäänestystä koskivat EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Äärioikeiston tekemät aloitteet saivat vain 8 ja 16 ääntä taakseen.

Kolmannella kerralla vuonna 1992 parlamentissa löytyi 96 kannattajaa vihreiden tekemälle epäluottamuslauseelle, jossa ilmaistiin tyytymättömyyttä EU:n politiikkaan GATT-neuvotteluissa.

Neljäs epäluottamuslause kohdistui nykyiseen komissioon. Helmikuussa 1997 yhteensä 118 parlamentaarikkoa vaati komission eroa hullun lehmän kriisin huonon hoidon takia.

Torstain epäluottamuslause-esitys keräsi näin ollen suuremman kannatuksen kuin koskaan ennen, kun sen puolesta äänesti 232 edustajaa. Epäluottamuslauseen hyväksyminen olisi edellyttänyt kahden kolmasosan kannatusta annetuista äänistä ja lisäksi ehdottoman enemmistön eli 314 edustajan tukea.

Kokoomuslaiset äänestivät tyhjää

Kokoomuksen europarlamentaarikot Marjo Matikainen-Kallström, Raimo Ilaskivi ja Jyrki Otila katsovat, että parlamentin antama epäluottamuslause komissiolle olisi halvaannuttanut saman tien Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden työskentelyedellytykset.

Epäluottamus olisi johtanut tilapäisesti nimetyn komission varassa toimimiseen sen jäljelläolevan toimikauden ajaksi eli tämän vuoden loppuun saakka, mistä olisi ollut välittömät kielteiset seuraukset myös kesällä alkavalle Suomen puheenjohtajuudelle.

Kokoomuslaisten mielestä on kuitenkin syytä korostaa, että komission piirissä ilmenneet petosepäilyt, väärinkäytökset ja hallinnollisten epäkohdat antavat aiheen oikeutetulle ja vahvalle kritiikille. Monista laiminlyönneistä huolimatta komissio on puuttunut niihin hyvin kankeasti ja virheitä peitellen.

- Ilmenneiden tosiasioiden valossa emme siten myöskään voineet ilmaista täyttä luottamusta komission tavalle hoitaa tärkeän työnsä ja suuren vastuunsa, kokoomusmepit sanovat.

- Edellä olevan perusteella päädyimme parhaampana vaihtoehtona siihen, että äänestimme tyhjää itse luottamuslauseäänestyksessä. Samalla toivomme, että komission jäsenet Cresson ja Marin tekevät johtopäätöksensä syntyneestä tilanteesta ja eroavat omaehtoisesti. Korostamme vielä, että unionin perussopimus ei anna parlamentille mahdollisuutta äänestää yksittäisen komission jäsenen luottamuksesta.

Piha: Komissio ei ole luottamuksen arvoinen

Kokoomuksen europarlamentaarikko Kirsi Piha äänesti komissiota kohtaan suunnatun epäluottamuslauseen puolesta.

Piha kannatti päätöslauselmaesitystä, jossa komissiota arvosteltiin tiukoin sanakääntein varainhoidon valvonnassa olevista puutteista, "suosikkijärjestelmän" käytöstä erityisesti Leonardo-ohjelman osalta sekä pyydettiin etsimään sovintoratkaisua komission virkamiehelle, joka toimitti parlamentille epäselvyyksistä tietoa. Piha on jo aiemmin tehnyt virkamieheen kohdistuneesta menettelystä komissiolle kirjallisen kysymyksen.

Pihan mielestä komission puheenjohtaja Jacques Santer käytti kollegiaalista vastuuta kilpenä ja uhkasi jopa erolla parlamentin arvioidessa komission toimintaa.

- Santerin parlamentaarista valvontaa halventava menettelytapa korosti entisestään tarvetta määritellä yksittäisen komissaarin selkeä vastuu suhteessa kollegiaaliseen vastuuseen. Nyt vastuuta ei kanna kukaan, Piha sanoi.

- Yksi parlamentin merkittävimmistä tehtävistä ja vastuista on valvoa komission toiminnan oikeellisuutta ja läpinäkyvyyttä Euroopan kansalaisten puolesta. Näillä perusteilla ja periaatteilla en tänään voinut päätyä muuhun kuin epäluottamuslauseen puolesta äänestämiseen. Äänestystuloksen jälkeenkään komissio ei istu kovin vakaalla pallilla, Piha huomautti.

Schröder vaati EU:n komissiolta herkempää korvaa

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder vaati torstaina EU:n komissiota suhtautumaan nykyistä herkemmin EU:n parlamentin esittämään arvosteluun.

Schröder kehotti Berliinissä pitämässään lehdistötilaisuudessa komissiota myös lähestymään parlamenttia.

Liittokansleri antoi kommenttinsa vähän sen jälkeen kun EU:n parlamentti oli vetänyt takaisin komissiolle esittämänsä epäluottamuslauseen. Schröder sanoi aiemmin tällä viikolla haluavansa, että EU:n johdossa on vahva komissio.

Britannian hallitus piti torstaina tervetulleena EU:n parlamentin päätöstä asettaa asiantuntijatyhmä tutkimaan mahdollisia väärinkäytöksiä sen sijaan, että se olisi erottanut koko komission.

- Tämä lopputulos on hyvä. Me tuemme täysin europarlamentaarikkojen toimia mahdollisten petosten selvittämiseksi, pääministeri Tony Blairin edustaja sanoi Lontoossa.

EU:n parlamentin suurin ryhmä, sosialistit, oli tyytyväinen komission ryöpytykseen. Ryhmän johtaja Pauline Green sanoi, että komissio on saanut "kunnon potkun persuksiinsa" tavastaan selvittää epäiltyjä petoksia ja muita taloudellisia väärinkäytöksiä.

Green huomautti myös, että parlamentin torstainen äänestystulos sisälsi paremminkin arvostelua komissiota kohtaan kuin luottamuksenosoituksen komission työlle.

Ankaran arvostelun kohteeksi joutunut ranskalainen komissaari Edith Cresson arvioi puolestaan, että edessä oleva selvitys komission toimista puhdistaa hänen maineensa.
- Tie totuuteen on nyt auki, hän sanoi toiveikkaana. Cressonia on syytetty mm. omien tuttavien suosimisesta virkoja täytettäessä.

IA-STT
15.1.1999


ULKOMAAT -SIVULLE