 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääministerin valinta kytketään hallitusneuvottelujen tulokseenPerustuslaista halutaan poistaa presidentin kierros
Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo esittää muutosta hallituksen perustuslakiesitykseen sisältyvään hallituksen muodostamista koskevaan pykälään.Tiistaina valmistuneessa valiokunnan mietintöluonnoksessa sidotaan pääministerin valinta selkeästi hallituksen muodostamisneuvottelujen tulokseen. Samalla presidentin rooli heikkenisi. Perustuslakiin kirjatusta menettelystä poistuisi kokonaan ns. presidentin kierros eli ryhmien edustajien käynnit presidentinlinnassa tai Mäntyniemessä. Hallituksen esityksen mukaan eduskunnassa edustettuna olevat puolueet ja eduskuntaryhmät neuvottelevat valtioneuvoston kokoonpanosta ja ohjelmasta. Näiden neuvottelujen perusteella sekä kuultuaan eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Valiokunnassa valmistellun muutoksen mukaan puolueita ei mainittaisi lainkaan pykälässä, vaan neuvottelut käytäisiin eduskuntaryhmien kesken. Presidentti ei tapaisi ryhmiä, vaan saisi eduskunnan puhemieheltä selvityksen neuvotteluista ja antaisi "niiden tuloksen perusteella" eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valittaisiin pääministeriksi, jos eduskunnan äänestyksessä enemmän kuin puolet kannattaa hänen valintaansa. Presidentin rooli rajoittuisi luonnoksen mukaan nimiehdotuksen tekemiseen ja pääministerin nimittämiseen. Valiokunnassa on arveltu, että poliittisessa käytännössä saatettaisiin tästä huolimatta tarvita jonkinlaista presidentin ohjaustakin, jos ryhmien väliset neuvottelut eivät ottaisi onnistuakseen.
Varaministereitä on pohdiskeltuMietintöluonnokseen on kirjattu uutena piirteenä myös mahdollisuus valita valtioneuvostoon apulaisministereitä, jotka avustaisivat ministereitä ja hoitaisivat tarvittaessa heidän tehtäviään. Valiokunnassa käyty alustava keskustelu kuitenkin enteilee, ettei tätä lisäystä oteta lopulliseen mietintöön.Valiokunta tulee esittämään muutoksia kymmeniin pykäliin, mutta valtaosa niistä liittyy tekstin ymmärrettävyyden parantamiseen ja lain nimen muuttamiseen Suomen perustuslaiksi. Hallituksen esityksessä puhutaan hallitusmuodosta. Hallituksen muodostamispykälän ohella merkittävimmät muutokset koskevat sotilaskäskyjä, valtiontalouden tarkastusviraston asemaa ja ministerisyytteen nostamista. Perustuslakivaliokunta muotoilee uudelleen sotilaskäskyjä koskevan momentin. Valiokunnan tulevan esityksen mukaan presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla säädetään. Tällä halutaan estää presidentin mahdollisuus antaa käskyjä puolustusvoimain komentajalle ilman, että esimerkiksi puolustusministerillä on siitä mitään tietoa. Valtiontalouden tarkastusvirasto halutaan siirtää eduskunnan yhteyteen.
Ministerisyyte täysistunnossaHallituksen esityksessä syytteen nostamisesta ministeriä vastaan lainvastaisesta menettelystä päättäisi eduskunnan perustuslakivaliokunta.Mietintöluonnoksen mukaan syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton. Eduskunnan tulee lisäksi varata ministerille tilaisuus antaa selitystä asiasta. Mietinnössä aiotaan tarkentaa myös kansanedustajatoimen tai ministerintoimen lakkaamisen ajankohtaa. Jos kansanedustaja valitaan esimerkiksi oikeuskansleriksi tai eduskunnan oikeusasiamieheksi, ei hän saa hoitaa enää edustajantointaan valinnan jälkeen. Sama koskee presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi valittua ministeriä. Hallituksen esityksessä ajankohdaksi määriteltiin se hetki, jolloin hän ryhtyy hoitamaan uutta tehtävää. Perustuslakivaliokunta aikoo niin ikään esittää selvennyksiä kansanedustajien tiedonsaantia koskeviin pykäliin. Lisäksi EU-asioiden käsittelystä unionissa pitää antaa tiedot asianomaiselle valiokunnalle. Suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.
Suhteellisuuden ongelmista selvitysValiokunta harkitsee kahden ponnen liittämistä mietintöönsä. Toisessa edellytettäisiin hallituksen selvittävän ongelmat, jotka liittyvät suhteellisuuden toteutumiseen eduskuntavaaleissa.Toisen ponsiluonnoksen mukaan lakiteksteissä pitäisi mainita ministeriöt niiden oikealla nimellä eikä epäselvällä käsitteellä "asianomainen ministeriö". Perustuslakivaliokunta pyrkii saamaan mietintönsä valmiiksi ensi viikon alkupuolella. Nykyisen eduskunnan käsittelyn ohella perustuslaki vaatii myös vaaleissa valittavan uuden eduskunnan hyväksynnän. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2000 alkupuolella.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE