 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa uusia tilausvaltuuksia 7,86 miljardin markan edestä
Puolustusministeriö esittää juuri valmistuneessa hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2000-2003 alkavaksi viittä uutta tilausvaltuutta, joiden kokonaissumma kohoaa
lähes 7,86 miljardiin markkaan.Ministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman (2000-2003) ensimmäisten vuosien osalta on laadinnan perusteena ollut hallituksen maaliskuussa 1998 tekemä kehyspäätös. Suunnitelman vuotta 2003 koskevat menokehykset puolestaan on johdettu hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Suunnittelukaudella jatketaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa ja rakennemuutoksen eteneminen tarkistetaan vuonna 2001. Lisäksi kirjataan, että puolustuksen pitkäjänteinen suunnittelu edellyttää perusteellisen puolustusselvityksen laatimista viimeistään vuonna 2005. - Suomen puolustuksen perusratkaisun perustekijä on edelleen yleinen asevelvollisuus ja turvallisuuspoliittisena ratkaisuna liittoutumattomuus, toteaa puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kontra-amiraali Juhani Kaskeala. Puolustusvoimien materiaalihankintojen painopiste siirretään vuonna 2000 torjuntahävittäjien hankinnasta maavoimien valmiusyhtymien varustamiseen.
Uusia tilausvaltuuksiaVuonna 2000 alkavaksi esitetään tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuus, jonka koko on 2 960 miljoonaa markkaa.Toinen, vuonna 2000 alkavaksi esitetty tilausvaltuus on ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien tilausvaltuus, jonka koko on 1 249 miljoonaa markkaa. Tämän tilausvaltuuden maksatukset ajoittuvat vuosille 2000-2005. Vuonna 2001 alkavaksi esitetään merivoimien uudistamisen tilausvaltuus, jonka koko on 2 000 miljoonaa markkaa ja maksatukset vuosilla 2001-2006. Vuonna 2002 alkavaksi esitetään kaksi uutta tilausvaltuutta. Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämisen tilausvaltuuden koko on 1 000 miljoonaa markkaa, ja sen maksatukset ajoittuvat vuosille 2002-2006. Toinen vuonna 2002 alkavaksi esitettävä tilausvaltuus on strategisen iskun torjuntajoukkojen tilausvaltuus, jonka koko on 650 miljoonaa markkaa vuosina 2002-2003.
Painopisteenä on nopean reagointikyvyn kehittäminenPuolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Hollo toteaa, että vuosien 2000-2003 toimintasuunnitelmissa on kyse turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisten asioiden toteuttamisesta.- Painopiste niissä on nopean reagointikyvyn kehittämisessä unohtamatta puolustushaarojen ajankohtaisia tarpeita. Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tilausvaltuus palvelee Hollon mukaan juuri samaa tavoitetta, mihin valmiusyhtymien kehittämisellä on tähdätty eli pystyäkseen reagoimaan nopeasti, tulee olla riittävä tilannekuva. Ilmapuolustuksen toimintamahdollisuuksien turvaamisessa taas on kyse mm. harjoitushävittäjien eliniän jatkamisesta aina vuoteen 2010 (Hawkien siipiremontista), torjuntahävittäjien ja niiden elektroniikan teknisen tason ajanmukaisena säilyttämisestä sekä tukeutumisedellytyksistä ja suojaamisesta. - Siis toiminnasta muualtakin kuin tukikohdista. Myös tämä liittyy strategisen iskun torjuntaan ja nopeaan reagointikykyyn, selvittää Hollo. Samaan liittyy kuljetushelikopterien tukeutumis- ja kuljetusjärjestelmien kehittäminen ja vielä strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittäminen. - Näin jatketaan joukkojen varustamista - ei pelkästään valmiusyhtymien, vaan kaikkien joukkojen, joiden toiminta nähdään strategisen iskun uhkatilanteessa tärkeäksi. Tilausvaltuuteen liittyy mm. erikoisvälineistöä. Edelleen merivoimien miinantorjuntakyvyssä on puutteita. Tilausvaltuuden pohjalta jatketaan toisaalta laivue 2000:n hankintaa. Lisäksi jatkossa on otettava huomioon, että Uudenmaan prikaati kuuluu merivoimiin.
Puolustusjärjestelmän poliittinen ohjaus jatkuuSuomen turvallisuuden perustana suunnittelukauden toimintalinjoissa on edelleen uskottava puolustuskyky, jota on tarkasteltava Euroopan turvallisuuskehitystä varten. Keskeiset tekijät tässä ovat Suomen näkökulmassa Euroopan unioni, Venäjä ja NATO.Koska ne kaikki ovat muutosten tilassa, edellyttää muutoksen tuoma epävarmuus suunnitelman mukaan puolustuspoliittisten linjausten tarkistamista noin neljän vuoden väliajoin. Puolustusjärjestelmän poliittinen ohjaus on näin toteutettavissa suppean tarkistusluontoisen selvityksen muodossa vuonna 2001. Perusteellista puolustusselvitystä edellytetään viimeistään vuonna 2005.
Yleinen asevelvollisuusToimintasuunnitelmassa pidetään yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa järjestelmää maanpuolustuksen uskottavuuden kannalta sopivimpana Suomen kaltaisen suuren valtion puolustamiseen.Järjestelmän ylläpitäminen kuitenkin edellyttää kertausharjoitusten määrän palauttamista vuodesta 2000 alkaen. Samalla todetaan, että kertausharjoitusten supistukset ovat laskeneet joukkojen suorituskyvyn alle toimintakyvyn edellyttämän vähimmäistason. Alueellisen puolustusjärjestelmän toimivuus nimittäin edellyttää, että pääosa ikäluokasta koulutetaan sodan ajan joukkojen tehtäviin ja että suurehkoon reserviin perustuvien joukkojen suorituskyky pidetään yllä säännöllisin kertausharjoituksin. Joukkojen tyydyttävän suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää suunnitelman mukaan vähintään 35 000-40 000 miehen (noin 180 000-220 000 kertausharjoitusvuorokautta) harjoittamista vuosittain.
Määräaikaiset ja sopimussotilaatToimintalinjoissa puolustusvoimien palkatun henkilöstön rakennetta on tarve sopeuttaa puolustusvoimien rakennemuutoksen edellyttämällä tavalla.Ammattitaitoisen johtajareservin lisäämiseksi ja sotilaiden ikärakenteen pitämiseksi riittävän nuorena on puolustusvoimien henkilöstöstä tulevaisuudessa 10-20 prosenttia määräaikaisia. Puolustusvoimien vakinaisen henkilöstön lisäksi tärkeimpiin operatiivisiin joukkoihin on tarkoitus palkata varusmiespalveluksensa päättäneitä nuoria noin vuoden pituiseen palvelussuhteeseen ns. sopimussotilaina. Palkka-armeijaa pidetään toimintasuunnitelmassa Suomelle liian kalliina. Sen myötä nykyisen palkkakustannukset, tänä vuonna 3 369 miljoonaa markkaa, nelinkertaistuisivat. Kansainvälistä yhteistoimintakykyä parannetaan merkittävästi siten, että kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on kiinteä osa puolustusvoimien toimintaa. Tässä viitataan mm. yhteispohjoismaiseen valmiusprikaatiin.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE