 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomalaisvienti kärsii keskiluokan ostovoiman laskustaTutkimus: Venäjän riippuvuutta tuontielintarvikkeista liioiteltu
Elintarvikeyhtiöt pohtivat miten pitää kiinni vanhoista asiakkaistaan Venäjällä. Venäjän viime syksyn kriisi heikensi suomalaisyhtiöiden tärkeimmän asiakaskunnan, suurten kaupunkien keskiluokan ostovoimaa.Venäjä on elintarvikeyrityksille suurin markkina-alue Suomen ulkopuolella. Suurimmat ja tunnetuimmat viejät ovat Valio, Raisio, Leaf ja Fazer. Ne lohkaiset valtaosan koko parin miljardin markan elintarvikeviennistä. LTT-Tutkimus tutki Venäjän elintarvikemarkkinoita ja suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia. Selvityksen mukaan Venäjän riippuvuutta tuontielintarvikkeista on julkisuudessa liioiteltu. Venäläiset tuottavat itse valtaosan elintarvikkeistaan. Suomen elintarvikevienti Venäjälle on kasvanut tasaisesti koko 1990-luvun lukuunottamatta vuoden 1995 notkahdusta. Suomalaisista tuotteista Viola-sulatejuusto ja Fazerin suklaat tunnettiin jo ennen Venäjän elintarviketuonnin vapautumista 1992. Pietari joutui turvautumaan paljolti tuontielintarvikkeisiin ja se on yksi syy suomalaistuotteiden hyvään menekkiin Pietarin alueella. Monien yksittäisten tuotteiden kuten täytesuklaan kysyntä perustui taas siihen, ettei Venäjän teollisuus valmistanut niitä. Joskus taas suomalainen tuote päihitti venäläisen laadulla. Näin esimerkiksi suomalainen margariini pääsi sikäläisille markkinoille. LTT:n selvityksestä käy ilmi, että jos suomalaiset myöhästyivät jonkin maailmanlaajuisen tuotteen kuten purukumin markkinoille viemisessä, myöhemmin markkinaosuuden valtaaminen oli lähes mahdotonta.
Laajentaako vientituotteiden ja -yritysten määrääSuomalaisten tuotteiden laajin kohderyhmä on ollut suurkaupunkien keskiluokka, jolle on myyty laadukkaita elintarvikkeita. Poikkeuksena on ollut liha, joka menee pääosin raaka-aineeksi.Viime syksyn kriisi kohdistui paljolti myös keskiluokkaan, jonka ostovoima pieneni. Toisaalta suomalaisyritysten etuna on ollut se, että ne ovat vieneet paljon välttämättömyyshyödykkeitä, joiden kulutuksesta ei vaikeinakaan aikoina luovuta. Huonoimmassa asemassa ovat ylellisyyshyödykkeet, esimerkiksi suklaa ja tuontialkoholi, joiden kulutusta vähennetään kriisiaikoina. Suomen elintarvikevienti on keskittynyt muutamaan tuoteryhmään. Vuonna 1997 koko viennin arvo oli 2 000 miljoonaa markkaa. Siitä juuston, voin ja muiden maitotuotteiden vienti oli neljännes. Margariinin vienti oli 260 miljoonaa ja myllytuotteiden noin 150 miljoonaa. Valtaosan näiden tuotteiden viennistä hoitavat Valio ja Raisio. Suklaan ja muiden makeisten, lähinnä Leafin ja Fazerin, vienti samana vuonna oli noin 170 miljoonaa markkaa. - Elintarvikeviennin strategioita mietittäessä tulisi pohtia, pitäisikö viennin pohjaa laajentaa vai tulisiko pikemminkin kiinnittää huomiota Venäjällä jo vahvan aseman saavuttaneiden yritysten toimintaedellytyksiin. Vaihtoehdot eivät sulje pois toisiaan, sanoo tutkimuksen tekijä Antti Helanterä Liiketaloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta.
Elintarvikkeista iso osa itse tuotettujaVenäjän maataloustuotanto on 1990-luvulla vähentynyt kolmanneksen ja pirstoutunut suurtiloilta yksityispalstoille. Jo puolet tuotannosta on peräisin yksityisten kansalaisten palstoilta.Tutkimuksen mukaan Venäjän elintarviketuonti on muuttunut määrällisesti vähemmän kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osuus maan kokonaistuonnista on 1990-luvun vaihdellut runsaasta 20 prosentista vajaaseen 30 prosenttiin. Vuonna 1997 osuus oli 26 prosenttia. - Merkittävin muutos elintarvikkeiden tuonnissa on ollut markkinatalousmaiden tuonnin muuttuminen rehuksi käytetyn viljan sijasta jalostettujen elintarvikkeiden tuonniksi, Helanterä sanoo. Venäläisten ja tiedotusvälineiden väitteet, että kaupoissa olevista elintarvikkeista jopa 70 prosenttia on tuontitavaraa, ei Helanterän mukaan pidä paikkaansa. - On eri asia puhua kaupoissa myytävistä elintarvikkeista ja toisaalta kokonaiskulutuksesta. Maaseudulla kulutetuista elintarvikkeista valtaosa tuotetaan itse ja kaupungeissakin oman tuotannon osuus on huomattava, hän sanoo. Helander pitää todennäköisenä, että syksyn kriisin takia vähittäiskaupoissa myytävien elintarvikkeiden osuus pienenee, koska tuontihintojen nousu alentaa ostovoimaa.
Viranomaisillakin tehtävääBilateraalikaupasta luopumisen jälkeen on korostettu yritysten roolia Venäjän kaupassa. Siihen asti lähes kaikki sovittiin valtioiden kesken. Vapautuneillakin markkinoilla valtion edustajiin kohdistuu toiveita.- Kun tiedetään henkilökohtaisten suhteiden merkitys ja venäläinen maan tapa, asioiden hoidossa, tulisi viranomaisten huolehtia siitä, että Suomen elintarvikekaupan tekniset vaikeudet saavat ansaitsemansa huomion viranomaistoiminnoissa, toteaa Helanterä. Osa teknisistä pulmista aiheutuu maksuliikenteestä. Yritykset haluavat lisää erilaisia takuujärjestyjä.
Helanterän mukaan Suomen kilpailuasemaa voi
vastedes huonontaa muiden Venäjän
naapurimaiden Suomea löysempi rajavalvonta. Pitkällä aikavälillä myös EU:n itälaajentuminen vaikuttaa suomalaisten yritysten asemaan. Esimerkiksi Puola, Unkari ja Viro ovat kohtalaisen merkittäviä elintarvikkeiden tuojia Venäjälle.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE