Korkotason lasku leikkasi lainakoroista miljardeja markkoja

Asuntolainoja nostettiin puolta enemmän kuin viime vuonna

Lainat kävivät hyvin kaupaksi erittäin alhaisen korkotason ja vahvan talouskasvun ansiosta.

Uusien asuntolainojen korko oli rahoitusmarkkinatilaston mukaan toukokuussa vain kolmasosa siitä, minkä kotitaloudet maksoivat uusista asuntolainoista vuonna 1991 ennen lamaa. Kotitalouksien kaikkien asuntolainojen korkokin oli puolta alhaisempi kuin vuosikymmenen alussa.

Kotitaloudet ottivat tammi-toukokuussa uusia asuntolainoja yhteensä 20 553 miljoonaa markkaa. Asuntolainojen nostot kasvoivat 48 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, jolloin asuntoluottoja nostettiin yhteensä 13 853 miljoonaa markkaa.

Toukokuun lopussa kotitalouksien asuntolainakanta nousi 119 412 miljoonaan markkaan eli 15 629 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tammi-toukokuussa lainakanta kasvoi nettomääräisesti 6 549 miljoonaa markkaa, sillä kotitaloudet maksoivat vanhoja lainoja pois 14 004 miljoonaa markkaa.

Viime vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana uusia asuntoluottoja nostettiin 13 853 miljoonaa markkaa. Lainoja maksettiin takaisin 9 877 miljoonaa markkaa ja lainakanta kasvoi nettomääräisesti 3 976 miljoonaa markkaa.

Uuden asuntolainan korko 4,33 prosenttia

Uusien asuntoluottojen keskikorko laski toukokuussa 4,33 prosenttiin. Lainoja nostettiin 4 989 miljoonaa markkaa eli enemmän kuin pitkään aikaan yhden kuukauden aikana. Kotitalouksien koko asuntolainakannan keskikorko laski toukokuussa 5,11 prosenttiin.

Asuntolainojen korot ovat laskeneet dramaattisesti 90-luvun alun hurjilta kaksinumeroisilta tasoilta, mutta koron lasku on ollut tuntuva myös viime vuoteen verrattuna. Joulukuun lopusta uusien asuntolainojen korko on laskenut 1,12 prosenttiyksikköä ja koko kotitalouksien asuntoluottokannan korkokin 0,52 prosenttiyksikköä.

Kotitalouksien lainakanta oli korkeimmillaan lokakuussa 1991 yhteensä 188 029 miljoonaa markkaa, kun se viime toukokuun lopussa nousi 176 358 miljoonaan markkaan.

Lainakanta supistui lokakuusta 1991 vuoden 1996 loppuun asti, jolloin se kääntyi uudelleen kasvuun. Kotitalouksien lainojen keskikorko oli lokakuussa 1991 12,23 prosenttia, mutta viime toukokuussa 5,25 prosenttia.

Kotitalouksilla oli lokakuussa 1991 asuntolainoja yhteensä 108 288 miljoonaa markkaa. Tuon tason asuntoluottokanta ylitti uudelleen viime syyskuussa. Asuntolainojen keskikorko oli lokakuussa 1991 11,68 prosenttia, kun se viime toukokuussa oli 5,11 prosenttia.

Koko vuonna 1991 kotitalouksien uusien luottojen keskikorko oli keskimäärin 14,00 prosenttia ja kaikkien luottojen keskikorko 12,14 prosenttia. Uusista asuntolainoista kotitaloudet maksoivat tuolloin keskimäärin 13,10 prosenttia ja kaikista luotoista 11,61 prosenttia.

Korkomenot yli puolta pienemmät kuin 1991

Koron lasku on merkinnyt kotitalouksille kymmenien miljardien markkojen säästöjä lainojen elinaikaisissa korkomenoissa ja mahdollistanut voimakkaasti kasvaneen asuntokaupan rahoittamisen.

Samalla lainanhoitokulut ovat asettuneet kotitalouksien tuloihin nähden kestävämmälle tasolle kuin vuosikymmenen alkupuolen huippukorot.

Halvan lainarahan seurauksiin kuuluu toisaalta myös asuntojen hintojen voimakas nousu, jota puoli vuosikymmentä jatkunut vahva talouden kasvu on ruokkinut. Rahamarkkinoiden keveys ja asuntojen tarjonnan ylittävä kysyntä on nostanut asuntojen hintoja erityisesti maan kasvukeskuksissa.

Asuntojen hinnat nousivat tilastokeskuksen ensimmäisen vuosineljänneksen asuntojen hintatilaston mukaan alkuvuonna keskimäärin samalle tasolle kuin vuonna 1988 ennen vuoden 1989 hurjaa hintakuplaa.

Vuoden 1991 lokakuussa kotitaloudet maksoivat kaikista lainoistaan laskennallisesti korkoja noin 23,0 miljardia markkaa. Asuntolainoista korkoja maksettiin noin 12,6 miljardia markkaa.

Toukokuun korkotasolla kotitalouksien korkomeno karkeasti yhtä suuresta kokonaislainakannasta kuin vuonna 1991 oli 9,3 miljardia markkaa. Asuntolainojen vuotuinen korkokustannus oli laskennallisesti 6,1 miljardia markkaa.

Euron mukanaan tuoma rahapolitiikan vakaus ja alhainen korkotaso merkitsevät kotitalouksille tällä hetkellä vuosikymmenen alun huippukorkoihin verrattuna noin 13,5 miljardin markan vuotuista korkosäästöä.

STT-IA
16.7.1999