Uskonpuhdistus ja USA:n synty hiuskarvan varassa?

Salama on kohtalokas ja oikukas vieras



Salaman isku on vaatinut tällä vuosisadalla Suomessa useita satoja uhreja. Nykyisin salamaan kuolee keskimäärin vain noin yksi suomalainen kahdessa vuodessa. Vielä vuosisadan alkupuolella tämä luonnonilmiö tappoi meillä kymmenenkin ihmistä vuosittain.


- Näin suuri ero johtuu siitä, että takavuosien maatalousyhteiskunnassa suuri määrä ihmisiä oli peltotöissä kesän ukkoskuukausina. Salamoilta ei ehkä myöskään osattu tuolloin kunnolla suojautua. Ukonilmalla mentiin esim. korkeiden puiden alle, arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi.

Salaman isku ei ole tiettävästi tappanut ketään historian merkkihenkilöä. Läheltä on kuitenkin liipannut: esimerkiksi kristinuskon sekä Yhdysvaltain kehitys on ollut salamoiden vuoksi hiuskarvan varassa.

Kirkon tiedotuskeskus vahvistaa, että salama muutti uskonpuhdistuksen aloittajan Martti Lutherin elämän. Luther koki hengellisen kääntymyksen, kun salama iski aivan hänen jalkoihinsa 2. heinäkuuta 1505 Stattenheimin lähellä.

Luther vetäytyi vain pari viikkoa myöhemmin luostariin, minkä tien päässä kajastivat historian mullistaneet Wittenbergin teesit.

Lutherin merkitys uskonpuhdistuksessa oli täysin ratkaiseva - se olisi hyvinkin voinut jäädä toteutumatta, jos salama olisi osunut aavistuksen lähemmäs protestantismin isää.

Franklin keksi ukkosenjohdattimen

Voi niin ikään hyvällä syyllä kysyä, olisiko Yhdysvallat nykymuotoinen, ellei salama olisi säästänyt maan itsenäistymisen ratkaisuhahmoa .

Franklin oli poliitikon uransa ohella kotikutoinen keksijä. Hänen pakkomielteenään oli ukkosenjohdattimen luominen. Mies testasi kojeitaan kirjaimellisesti henkensä kaupalla; hän mm. juoksi kovalla ukonilmalla leija kädessä.

Franklin onnistuikin lopulta keksimään ukkosenjohdattimen. Hänen selviämistään hankkeesta hengissä on pidetty liki ihmeenä.

Vaikka Benjamin Franklinista ei tullutkaan Yhdysvaltain presidenttiä, hänen panoksensa maan itsenäistymisneuvotteluissa oli keskeinen. Franklin mm. allekirjoitti jenkkien puolelta Yhdysvaltain ja Britannian rauhansopimuksen.

Tappaa kotona ja puutarhassa

Salama voi pahimmillaan aiheuttaa suurta tuhoa - ainakin, jos ihminen vielä hiukan auttaa. Venetsiassa luotettiin 1700-luvulla Jumalan varjelukseen niin vakaasti, että paikallisen kirkon kellareihin varastoitiin sata tonnia ruutia. Ajatuksena oli, että Jumalalle pyhitetty paikka on kaikkein turvallisin.

Luottamus oli tuolla kertaa aiheeton, sillä salama iski kirkkoon vuonna 1767. Seuranneessa räjähdyksessä kuoli 3 000 ihmistä ja suuri osa kaupunkia tuhoutui.

Suomalainen perimätieto kertoo sekin perin merkillisistä tapauksista, jotka liittyvät salamaan. Erään kertomuksen mukaan pallosalama oli tullut avonaisesta ikkunasta huoneeseen, jossa oli kaksi maalaria. Salama tappoi heistä toisen, mutta toinen selvisi ilman naarmuakaan.

Töölön sairaalan tapaturmaosastolta vahvistetaan, että tuon kaltainen tapaus on todella mahdollinen. Keskeistä on se, miten kukin ihminen johtaa sähköä. Esimerkiksi soveltuvat kengät voivat suojata niin, että salama säästää yhden mutta vie hengen toiselta liki vieressä.

Nyrkkisääntönä pidetään, että salama tappaa joka kolmannen niistä, joihin se osuu.

Maalla, merellä ja ilmassa

Ylijumala Ukon ilmojen kausi on siis Suomessa lyhyempi kuin etelämpänä. Rajuilmat voivat silti olla meillä vähintään yhtä kovia kuin esim. Keski-Euroopassa.

- Tiistaina rekisteröimme Ilmatieteen laitoksella noin 30 000 salamaniskua, joista osa kylläkin osui Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle. Tänä kesänä oli juhannuksen paikkeilla kaksi muutakin yhtä kovaa ukonilmaa, kertoo Tapio Tuomi.

Yleensä näin kovaa salamointia koetaan Suomessa alle viisi kertaa kesässä. Tosin Suomen sisälläkin löytyy eroja.

Kaakkois-Suomi on vilkkainta ukonilmojen aluetta. Tämä johtuu siitä, että helteet tulevat meille hyvin usein Karjalan kannasta pitkin. Meren yli rajuilmat tulevat harvemmin. Tästä syystä rannikot, etenkin Pohjanmaa, saavat vähemmän salamoita, Tuomi täsmentää.

Tutkimus 007 ja pallosalama

Tiede ei ole kyennyt ratkaisemaan, onko salaman "erikoisversiota", pallosalamaa, edes olemassa. Tapio Tuomi kuitenkin myöntää, että "tiede ei voi kiistää hyvällä syyllä niiden olemassaoloa".

Mikäli pallosalama ylipäänsä on olemassa, se on Tuomen mukaan varsin harvinainen. Pallosalamaksi luullaan usein aivan tavallista salamaa.

- Jos salama auraa eteenpäin maassa, sitä pidetään helposti pallosalamana. Pallosalama on oudompi ilmiö. Se on ilmassa leijuva pallo, joka elää siellä useita sekunteja.

Pallosalaman salaisuutta selvittää paraikaa noin sata tiedemiestä eri puolilla maailmaa. Tutkijoilla on yksi laajaa kannatusta saanut hypoteesi ilmiön selitykseksi.

- Pallosalama voisi olla salamaniskun osa, joka lähtee purkautumaan, mutta jolta ikään kuin loppuu puhti kesken. Tällöin purkauksen kärki saattaisi jäädä elämään omiin oloihinsa, Tuomi aprikoi.

Auto suojaa salamoilta

Suomalaiset osaavat jo nykyisin suojautua melko hyvin salamoilta. Perustiedot, kuten avoimien kenttien ja korkeiden puiden alustan karttaminen, ovat tiedossa.

- Jos ihmisryhmä jää taivasalle ukonilmassa, heidän on syytä hajaantua. Sopiva välimatka on vähintään viisi metriä, Tapio Tuomi muistuttaa.

Ulkosalla tulee rajuilman aikana kyyristyä jalat yhdessä asentoon, jossa myös pää on kumarassa.

Turvallisin paikka ulkona ukonilmalla on auto. Teräskuorinen auto muodostaa ns. Faradayn häkin, jonka sisään salama ei pääse (kunhan ikkunat ja ovet on suljettu). Autossa ei tule koskea sen metalliosiin.

- Tänä kesänä autossa ollut suomalaisnuorten ryhmä selvisi vammoitta, vaikka salama iski autoon, Tuomi muistuttaa.

Jos ulkona ei pääse autoon, turvallisin paikka on isomman puun korkeutta vastaavan etäisyyden päässä puusta. Käytännössä etäisyys on 15-20 metriä.

- Tällöin puu tuo suojaa. Jos salama iskee lähelle, puu todennäköisesti sieppaa sen, Tuomi tähdentää.

Kännykkä turvallinen, lankapuhelin ei välttämättä

Ulkona on luonnollisesti syytä välttää ukonilmalla merta ja muita vesistöjä. Pienveneilijä tai uimari ovat salamalle otollisesti vedenpinnan yläpuolella. Sähkölaitteet on syytä ottaa ukonilmalla irti pistokkeista. Epäsuora salamanisku voi edetä linjoja pitkin pistokkeisiin. Pistokkeiden lähellä ei myöskään ole syytä oleilla salamoidessa.

Kännykkä on rajuilmalla turvallinen, mutta lankapuhelimen käyttäjä saattaa saada korvaansa sen vihonviimeisen viestin. Vesi on ukonilmalla riski myös sisätiloissa. Vesihanan käyttöä ja kylpyä kannattaa välttää.

STT-IKK
16.7.1999


AJASSA -SIVULLE