Energian säästämisen hyödyistä näkemyseroja

Lisäenergian tuotantotapa vielä arvoitus


Teollisuus sen enempää kuin kuluttajat tai valtiokaan eivät kiistele siitä, etteikö energiaa pitäisi säästää, mutta näkemyseroja on säästötoimien hyödyllisyydestä. Samalla kiihtyy kannunvalanta lisäenergian tuotantotavasta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön Erkki Eskolan mukaan energiasäästöillä voidaan korvata noin 15 prosenttia energiakulutuksen kasvusta vuoteen 2010 mennessä. Toisin sanoen tiukkojen säästötoimien avulla energiankulutus kasvaisi noin viisi prosenttia vähemmän kuin se kasvaisi ilman säästöjä.

Energiaa pystytään säästämään lähinnä ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja muuttamalla kulutustottumuksia. Teollisuus kuluttaa yli puolet maan energiasta, ja siten sillä on myös suurimmat säästötavoitteet.

- Olemme sopineet teollisuuden kanssa energiasäästösopimuksia, Eskola kertoo.

Säästösopimuksissa yritykset sitoutuvat erilaisiin energiansäästötoimiin, lähinnä lämmön talteenottoon, valaistuksen ja ilmastoinnin uudelleen järjestelyihin. Säästösopimuksen solmineet tahot saavat myös tukia energiansäästämisestä aiheutuviin investointeihin.

Valtion keinoja energian säästämiseksi ovat sopimusten lisäksi lähinnä verotus ja normitus, eli erilaisten säädösten laatiminen. Euroopan unionin tasolla luokitellaan niin teollisuuden laitteita kuin kodinkoneitakin energiatehokkuusluokkiin ja suunnitellaan erilaisia energiamerkintöjä. KTM tukee osaltaan myös uusien energiaa säästävien laitteiden tutkimusta ja tuotekehitystä.

- Näin vanhat laitteet poistuvat vähitellen markkinoilta ja tilalle tulevat vähän energiaa kuluttavat laitteet.

Energiaverotusta käytetään lähinnä suosimaan ympäristöystävällisiä energiamuotoja.

Suomesta ei lopu energia, vai loppuuko?

Energia-alan keskusliitto arvioi, että Suomesta loppuu pian energia, ellei uusia energian tuotantoyksiköitä perusteta. Loppuuko Suomesta todella energia ensi vuosituhannella?

- Energiahan ei Suomesta lopu, sanoo teollisuusneuvos Anja Silvennoinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

KTM on silti arvioinut, että sähkönkulutus nousee ainakin kolmanneksen vuoteen 2010 mennessä, öljyn kulutuksen uskotaan pysyvän lähes ennallaan.

Luontoliiton mielestä teollisuus pelottelee energiapulasta Suomessa aivan kuten 70-luvulla pelättiin öljyn loppuvan ja 80-luvulla uhattiin sähkön loppuvan Suomesta.

- Sähköpula ei uhannut silloin ja vielä vähemmän nyt, Luontoliitto toteaa.

Vuonna 1980 rakennettiin Loviisan ydinvoimala. Teollisuus on Fortumin pääjohtajan Heikki Marttisen suulla ilmoittanut antavansa eduskunnalle hakemuksen viidennen ydinvoiman rakentamisesta.

Teollisuuden mielestä ainoastaan ydinvoima voi turvata Suomen energian saannin ensi vuosituhannella.

Ydinvoima kustannuksiltaan edullisin

Ydinvoima on Energia-alan keskusliiton mukaan käyttökustannuksiltaan edullisin ja sähkövaltainen teollisuus tarvitsee takeet edullisesta energiasta. Lisäksi ydinvoimala ei tuota hiilidioksidia eikä siten pahenna kasvihuoneilmiötä.

Ydinvoiman vastustajat pitävät ydinvoimaa sellaisena riskinä, jota ei kannata ottaa. Suurin riski ydinvoimasta aiheutuu ydinjätteistä, joista pieni osa on niin korkeasti säteilevää, että se täytyy pitää poissa elinympäristöstä tuhansia vuosia.

Luontoliitto toteaa lisäksi, että maailmanlaajuisesti ydinvoimaa ei voida pitää päästöttömänä, sillä uraanin louhinnassa, rikastuksessa ja kuljetuksissa vapautuu kasvihuonekaasuja, metaania ja hiilidioksidia.

Ydinjätteen loppusijoitukseen haettu lupaa

Suomessa saatetaan tehdä ensimmäisenä maailmassa päätös korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta. Ydinjäteyhtiö Posiva haki toukokuussa lupaa sijoittaa ydinjätteet Olkiluotoon. Hallituksen ja eduskunnan lupaa Posiva saa odottaa vielä pitkälle ensi vuoteen.

- Päätös ydinjätteen loppusijoituksesta saattaa olla energiateollisuudelle argumentti uuden ydinvoimalan puolesta. Silloin ydinjätteen viimeinen sija tiedetään, Silvennoinen arvioi.

Poliittinen ilmasto uuden ydinvoimalan rakentamiseen ei ole Suomessa paras mahdollinen. Kyselyiden mukaan suurin osa kansanedustajista vastustaa ydinvoimaa ja länsinaapurissa puhutaan ydinvoimasta luopumisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojan mukaan ydinvoima saattaa olla teollisuudelle riskisijoitus, sillä sähkömarkkinoiden avauduttua energiaa voidaan ehkä ostaa halvemmalla jostakin muualta.

Maakaasun ja tuulen käyttöä lisätään

Jos uutta ydinvoimaa ei rakenneta, mutta energiaa pitää tuottaa enemmän, vaihtoehtoina ovat lähinnä maakaasun, tuulen, puun ja biomassan käytön lisääminen energiatuotannossa sekä energian säästö.

Uutta hiilivoimalaa Suomeen tuskin rakennetaan, vaikka hiilivoimalat tuottavat tällä hetkellä edullisinta sähköä. Hiilivoimalat ovat suurimpia saastuttajia ja energiayhtiöiden olisi vaikea perustella kuluttajille yhtä aikaa ympäristöystävällisiä toimintaperiaatteitaan ja rakennuttaa uusi hiilivoimala.

Hiilivoimalan riskinä on myös hiilienergian verotuksen mahdollinen kiristäminen, jolloin hiilellä tuotettu energia ei olisi enää kilpailukykyinen.

Maakaasu korvaa hiiltä

Maakaasua pidetään tärkeimpänä hiilienergian korvaajana, sillä sen päästöt ovat huomattavasti pienemmät. Gasum rakentaakin jatkuvasti Venäjältä tulevaan maakaasuputkeen uusia rinnakkaisputkia ja varrelle uusia voimaloita. Parhaillaan on rakenteilla voimalat Tampereelle ja Anjalankoskelle.

Maakaasun ongelmana on, että sitä saadaan tällä hetkellä vain Venäjältä.
- Kyllähän se rajoittaa maakaasun kilpailukykyä, jos sitä saadaan vain yhdestä suunnasta. Teollisuus ei voi turvautua täysin maakaasuun, koska sen hinta saattaa heilahdella, Energia-alan keskusliiton johtava asiantuntija Anneli Nikula sanoo.

Maakaasusta tulisi merkittävämpi energialähde, mikäli pitkään kaavailtu maakaasuputken pidennys saataisiin rakennettua. Putkesta on ainakin kaksi suunnitelmaa.

Joko se kulkisi Venäjän öljykentiltä Suomen ja Ruotsin kautta Norjan öljykentille. Putkesta tulisi kahden suuntainen, jolloin maakaasun saanti olisi turvattu Norjasta, mikäli tuonti Venäjältä kangertelisi.

Toisen suunnitelman mukaan putki kulkisi Venäjältä Suomen kautta Saksaan ja Pohjanmeren öljykentille. Tämäkin olisi kahden suuntainen putki. Jälkimmäinen suunnitelma on todennäköisempi kuin edellinen, sillä Ruotsin periaatepäätöksen mukaan maahan ei haluta maakaasuputkea tällä hetkellä.

Maakaasuputkikaan ei ole kaunistus

Mikäli putki Saksaan rakennetaan, tulisi Suomeenkin tuloja putken hoidosta. Gasum voisi veloittaa maakaasun kauttakulusta.

Vaikka maakaasun päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin hiilen, putken rakentaminen aiheuttaa ongelmia. Se ei kaunista luontoa, eikä putkea voida siten rakentaa minne vain. Rakentamiseen tarvitaan maanomistajien lupa tai mahdollisuus ostaa maat joissa putki kulkee.

- Hiiltä ei voida kokonaan korvata. Tuskin voidaan ajatella, että Helsingin lämmitys olisi yhden putken varassa, Nikula toteaa.

Hiili ja maakaasu kattavat molemmat noin kymmenen prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Hiiltä käytetään vielä toistaiseksi hiukan enemmän kuin maakaasua.

Suomeen lisää tuulimyllypuistoja

Sekä KTM että teollisuus arvioivat tuulivoiman käytön lisääntyvän reippaasti seuraavina vuosikymmeninä. Tuulivoiman osuus on silti suhteellisesti pieni energian kokonaistuotannosta. Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetaan ainoastaan prosentti Suomen sähköstä.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on vielä kallista, mm. niiden vähäisyyden vuoksi. Valtio myöntää tuulivoimaloille 33 prosentin tuotantotukea, koska Suomessa ei tuule tarpeeksi ympäri vuoden.

Tuulimyllyjä tarvitaan paljon, jotta tuulivoimalan rakentaminen kannattaa. Tuulimyllypuisto ei tietenkään ole maisemallisesti välttämättä kaunis ja asuntojen lähellä myös meluhaitta voi nousta ongelmaksi.

Yksi tuulimylly tuottaa vuodessa sähköä 1000 kerrostaloasunnon tarpeisiin. Kymmenen tuulimyllyä riittäisi pienen taajaman kotitaloussähkön tuotantoon.

Vesivoimalla tuotetaan nykyisin vajaat 20 prosenttia Suomen sähköstä. Vesivoiman käyttöä voidaan lisätä sekä modernisoimalla vanhoja vesivoimaloita että rakentamalla lisäkapasiteettia jo valjastettuihin vesistöihin. Valjastamattomat luonnon kosket ovat rauhoitettuja.

Puusta muutakin kuin paperia

Taajamien sähkö- ja lämpölähteiksi KTM:n raporttien mukaan voisi rakentaa lisää yhdistelmävoimaloita, jotka käyttäisivät energialähteenä lähinnä puuta ja turvetta.

Puuta käytetään Suomessa nykyisinkin paljon. Se kattaa noin 18,5 prosenttia Suomen energiakulutuksesta. Energia-alan keskusliiton mielestä puun käyttöä ei voida enää merkittävästi lisätä.

- Puuta ei juuri ole lisättäväksi. Puunkin käytössä tulee raja vastaan, Energia-alan keskusliiton tiedottaja Pekka Tiusanen kertoo.

Silvennoisen mukaan puun käyttöä voidaan vielä lisätä 40 prosenttia.
- Tämä arvio perustuu VTM:n laskelmiin, jossa on otettu huomioon hakkuutähteiden hyödyntäminen, Anja Silvennoinen sanoo.

Silvennoisen mukaan puun käyttö on kallista runsaasta käytöstä huolimatta ja vaatii valtion tukitoimia, jotta puuenergia on kilpailukykyinen.

Suomessa käytetään myös runsaasti turvetta. Luontoliiton mukaan turpeen käyttö ei ole ympäristön kannalta kannattavaa, sillä turpeen käyttö lisää hiilidioksidi- ja vesistöpäästöjä, eikä se ole uusiutuva luonnonvara. Lisäksi turpeen hyödyntäminen kuluttaa soita ja pilaa kansallista suomaisemaa.

KTM:n suunnitelmien mukaan turpeen tuotantoa voitaisiin kasvattaa ensi vuosituhannella, sillä maisemamuutokset ja vesistöpäästöt voidaan korjata.

- On myös olemassa arvioita, joiden mukaan turpeen käytöstä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin käyttämättömästä suosta haihtuvat metaanipäästöt. Tätä arviota ei tosin ole virallisesti EU:ssa hyväksytty, Silvennoinen kertoo.

Turve kattaa noin 6,5 prosenttia energiankulutuksesta tällä hetkellä.

STT-IKK
16.7.1999

TALOUS-SIVULLE