 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sodan repimä Afrikan sarvi on asekauppiaiden paratiisi
Sota houkuttaa aina asekauppiaita. Niin myös Afrikan sarvessa, missä Etiopia ja Eritrea ovat käyneet veristä rajasotaa jo yli vuoden. Kuoleman kauppamiehet ovat sumeilematta myyneet kummallekin osapuolelle aseita miljardien arvosta - huolimatta YK:n julistamasta aseidenvientikiellosta.Afrikan sarven "unohdettu suursota" on vaatinut noin 40 000 ihmisen hengen. Aseita tuodaan Afrikan sarveen paljon mm. Ranskasta. Viime kesänä Djiboutiin saapui tasainen ranskalaisten kuljetuskoneiden virta, jotka toimittivat aseita Etiopiaan. Myös Kiina on vienyt maahan runsaasti kalashnikoveja ja muita automaattiaseita. Lisäksi Etiopia on ostanut Bulgariasta T-55-tyyppisiä panssarivaunuja ja Ukrainasta huippumoderneja Su-27-hävittäjiä. Hävittäjiä ohjaavat venäläiset lentäjät, ja venäläiset antavat myös koulutusta ja auttavat suunnittelussa. Myös rutiköyhä Eritrea on tehnyt ahkerasti kauppaa asemarkkinoilla. Yksi innokkaimmista myyjistä paljastui vuosi sitten heinäkuussa, kun ukrainalainen kuljetuskone syöksyi maahan Asmaran lentokentällä. Koneen lastina oli kymmenen tonnia kalashnikoveja ja ammuksia Bulgariasta, joka siis monien muiden lailla aseistaa molempia osapuolia.
Asekauppiaina myös Ukraina, Italia ja RomaniaMyös Ukraina myy aseita selkkauksen molemmille osapuolille. Eritrealle Ukraina on myynyt mm. MiG-27-hävittäjiä. Venäjä myi hiljattain Eritrealle kahdeksan käytettyä MiG-29-konetta sekä helikoptereita ja muuta sotakalustoa liki miljardin markan arvosta.Aseita on tullut Eritreaan niin ikään Italiasta ja Romaniasta. Maksumiehinä ovat tiettävästi olleet Libya ja Egypti. Eritrea on kuljettanut satoja tonneja aseita edelleen Somaliaan. Eritrea tukee näin liittolaisiaan sodan runtelemassa Somaliassa toiveenaan uuden rintaman avaaminen Etiopian kaakkoisia alueita vastaan. Myös israelilaiset asekauppiaat ovat liikkeellä. Elbit Systems -yhtiö myi viime syksynä - Netanyahun hallituksen siunauksella - Etiopialle kymmenen MiG-21 Lancer -hävittäjää.
Nälänhätä uhkaaEtiopiaa koetteli viisitoista vuotta sitten valtaisa nälkäkatastrofi. Nyt nälänhätä uhkaa jälleen monissa osissa tätä karua maata.Etiopiassa olevat YK-järjestöt ovat pyytäneet kansainväliseltä yhteisöltä ruoka-apua lähes 50 miljoonan dollarin edestä. Lahjoittajia voi kuitenkin olla vaikea suostutella, kun maa käyttää samaan aikaan miljoonia sodankäyntiin. Sota ei ole suoranainen syy ruokapulaan, joka koettelee pääasiassa ylänköjä Wellon maakunnan pohjois- ja eteläosissa. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat hankaloittavat kuitenkin avustustyöntekijöiden työtä. Alueelle on pitkän tauon jälkeen saatu taas sateita, siemenvilja on alkanut itää ja karja on päässyt laiduntamaan. Ongelmana on kuitenkin, että sato kypsyy vasta puolen vuoden päästä. - Tilanne ei ole ollut näin vaikea sitten vuoden 1984, sanoo YK:n elintarvikeohjelman WFP:n Etiopian-johtaja Judith Lewis. Eritrea irrottautui Etiopiasta verisen sodan jälkeen vuonna 1993. Keisari Haile Selassie oli liittänyt Eritrean Etiopiaan vuonna 1962. Eritrean itsenäisyystaistelu maksoi 80 000 eritrealaiselle hengen. Etiopian ja Eritrean nykyinen sota koskee rajaa, joka vedettiin Etiopian keisarikunnan ja silloisen Italian siirtomaan Eritrean välille vuonna 1902. Rajaa ei kuitenkaan koskaan merkitty maastoon.
STT-IKK |
ULKOMAAT-SIVULLE