EU-tuella arvokkaita yhteyksiä ohjelmien tekijöille

Se on tärkeää, sillä erityisesti amerikkalaiset ovat omaa luokkaansa tarinan kertojina, tuottajina ja erityisesti niiden levittäjinä tai jakelijoina.

Suomen Media Deskin toiminnanjohtaja Kerstin Degerman katsoo, että Suomessakin ohjelma on yksi tärkeä osatekijä alan ammattitaidon lisääjänä. Hänen mielestään kenties eniten hyötyä tulee erilaisista koulutusohjelmista ja kursseista.

Suoranaisen opin lisäksi niissä ja muissa vastaavissa tapahtumissa ammattilaisille tarjoutuu mahdollisuus luoda arvokkaita kontakteja vastaisuuden varalle.

Viime vuonna ohjelman tuella järjestettyihin kursseihin osallistui noin 60 suomalaista. Esimerkiksi Samaa sukua, eri maata -tv-ohjelman tekijät olivat aikanaan EU:n tuella kehittämässä ja jalostamassa ideaansa Espanjassa.

Yhdestä paikasta monta kontaktia

Degerman kiittelee myös alan rahoitusfoorumeihin annettavia matka-apurahoja. Näihin kuuluu esimerkiksi dokumenttiohjelmien tuottajille ja rahoittajille Amsterdamissa järjestettävä tapahtuma.

- On hyvin fiksua erityisesti pienille tuottajille, kun heidän ei tarvitse ravata läpi Eurooppaa etsimässä rahoittajia, vaan he voivat tavata heitä kolmen päivän ajan yhdessä paikassa. Tarkempia keskusteluja on sen jälkeen helpompi jatkaa pienemmässä piirissä, hän selvittää.

Degermanin mielestä tapahtumasta hyötyvät myös rahoittajat, kun he voivat katsastaa yhdellä kertaa, löytyisikö jotain uutta ja mielenkiintoista.

EU:n ohjelma tarjoaa myös mm. tuotantoyhtiöille mahdollisuuden hakea taloudellista tukea. Se on yleensä lainaa, mutta ehdot ovat yleensä varsin pehmeät: lainalle ei tarvitse maksaa korkoa ja takaisinmaksu alkaa vasta, kun hanke tuo kassaan rahaa.

Degerman tähdentää, että Media-ohjelman kautta ei anneta tuotantotukea, vaan tuki voi olla esimerkiksi tuotannon alkuvaiheen kartoituksessa tarvittavaa rahaa. Lisäksi muiden EU-ohjelmien tavoin mukana on silloinkin oltava myös muita rahoittajia.

- Vaikka summat ovat yleensä pieniä, se voi olla juuri se yksi raha, joka mahdollistaa 999 muun rahan hakemisen muualta, hän sanoo.

Sen sijaan rahaa osoitetaan jakeluun. Siinäkin suomalaiset ovat petranneet asemiaan, vaikka samanlaisiin tuloksiin ei ole päästy kuin muissa Pohjoismaissa.

Kokeiluluontoisesti rahaa on jaettu eurooppalaisten elokuvien levittäjille jälkikäteen lipputulojen perusteella.

Automaattituista hyötyvät yleensä EU:n suuret maat, mutta Degerman arvelee, että positiivinen diskriminaatio - pienten suosinta - toimii lopulta varsin tehokkaasti.

STT-IA
16.7.1999