Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät globalisaation myötä



Rikkaat maat hyötyvät eniten talouden globalisaatiosta ja köyhillä menee puolestaan entistäkin huonommin. YK:n kehitysjärjestö UNDP:n vuosiraportin mukaan Suomi on maailman maiden joukossa 13. sijalla inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna.


Samaan aikaan kun Microsoftin omistaja Bill Gates kartuttaa omaisuuttaan yli 8 200 markan sekuntivauhtia, yli miljardi ihmistä joutuu tulemaan toimeen alle viidellä markalla päivässä. Näin sanoo YK:n kehitysjärjestö UNDP maanantaina julkistamassaan vuosiraportissa.

Maailman rikkaimmalla viidenneksellä on 74 kertaa niin suuret tulot kuin köyhimmällä viidenneksellä. Vuonna 1990 ero oli 60-kertainen, vuonna 1960 30-kertainen.

Raportin mukaan Suomi on maailman maiden joukossa 13. sijalla inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna. Suomi on myös teknologisen kehityksen kärkimaita. Suomalaisilla on eniten Internetliittymiä maailmassa: tuhatta ihmistä kohden liittymiä on 108.

Globaali Internetvallankumous on kuitenkin maailmanlaajuista vain nimensä puolesta. Lähes 90 prosenttia Internetin käyttäjistä asuu teollisuusmaissa. Internetin käyttö laajenee nopeasti: käyttäjiä on nyt noin 150 miljoonaa, mutta vuonna 2001 jo arviolta yli 700 miljoonaa.

Suurin osa kehitysmaista on kuitenkin jäänyt informaatiovallankumouksesta syrjään ja maailma on jakautunut kahtia: niihin jotka viestivät, päättävät ja keskustelevat maailman kehityksen suunnasta, ja niihin jotka jäävät yhä enemmän syrjään kaikesta keskustelusta ja kehityksestä.

Bangladeshissa tietokoneen ostamiseen tarvitaan kahdeksan vuoden tulot, kun Yhdysvalloissa siihen riittää keskiverto kuukausipalkka. Yhdysvalloissa on enemmän tietokoneita kuin koko muussa maailmassa yhteensä. Ja pelkästään Virossa on enemmän Internetliittymiä kuin koko Afrikassa.

Rikolliset hyötyvät

Rikolliset hyötyvät globalisaatiosta. Rahanpesu eli rahojen rikollisen alkuperän häivyttäminen on nyt helpompaa kuin koskaan: miljoonia voidaan siirtää yhdellä ainoalla hiirenpainalluksella.

Laitonta huumekauppaa käydään vuosittain noin 2 250 miljardin markan edestä. Tämä on melkein kahdeksasosa koko maailmankaupasta, huomauttaa UNDP.

Vuosiraporttia Helsingissä esitellyt YK:n kehitysjoukkojen (UNV) johtaja, kanadalainen Sharon Capeling-Alakija sanoo, että globalisaatio on johtanut eräänlaiseen maailmanlaajuiseen apartheidiin. Nyt tarvittaisiin yhteisiä sääntöjä ja normeja estämään syrjäytymistä ja kahtiajakoa.

Capeling-Alakijan mielestä esimerkiksi sähköpostin käytölle voitaisiin määrätä pienehkö vero. Näin kertyneillä varoilla autettaisiin köyhien maiden kansalaisia hankkimaan tietotekniikkaa.

UNDP vetoaa johtaviin teknologia- ja teollisuusvaltioihin, jotta tietotekniikan edistysaskeleet saataisiin kaikkien ulottuville.

Afrikan maat pohjalla

UNDP:n inhimillistä kehitystä arvioivassa tilastossa on mukana kaikkiaan 174 maata. Väestön elinikää, koulutustasoa ja tuloja tarkastelevan raportin kärkipaikkoja pitävät Kanada, Norja, Yhdysvallat ja Japani.

EU-maista parhaiten sijoittuu Belgia, joka on viidentenä. Ruotsi on sijalla 6 ja Tanska sijalla 15.

Luettelon loppupäästä löytyy useita Afrikan maita: Etiopia, Niger, Burkina Faso, Burundi ja Mosambik. Viimeisenä on sodan repimä Sierra Leone.

Rikkaiden ja köyhien tuloerot ovat suuret Suomessa

Suomi löytyy sijalta 13 taulukosta, jossa on vertailtu väestön elinikää, koulutusta ja tuloja kaikkiaan 174 maassa. Viime vuodesta Suomi on pudonnut seitsemän sijaa, mutta tämä johtuu lähinnä siitä, että tarkastelumenetelmiä on muutettu.

Suomalaisten keskimääräinen elinikä on 76,8 vuotta. Eliniänodote on samaa luokkaa muiden korkean inhimillisen kehityksen maiden kanssa.

Tuloerot ovat Suomessa suuret: rikkain viidennes ansaitsee kuusi kertaa enemmän kuin köyhin viidennes. Pohjoismaista vain Tanskassa rikkaimman ja köyhimmän väestön tuloerot ovat suuremmat, seitsenkertaiset.

Julkiset menot vievät Suomessa 22 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU-maista vain Ruotsilla ja Tanskalla on suuremmat julkiset menot, 26 prosenttia. Suomen bruttokansantuote on 24 270 dollaria. Keskiarvo korkean kehityksen maissa on 23 999 dollaria.

Suomen sotilasmenot EU:n kolmanneksi pienimmät

Suomi käyttää 5,4 prosenttia kansantuotteestaan koulutukseen. Globalisaatiotutkija ja professori Raimo Väyrynen totesi UNDP:n selonteon julkistamistilaisuudessa, että Suomen olisi panostettava entistä enemmän koulutukseen, koska juuri koulutus on se keskeinen resurssi, joka avaa ovet taloudelliseen menestykseen.

Terveydenhuoltoon kuluu Suomessa 5,8 prosenttia kotimaisesta bkt:sta eli hieman alle hyvinvointimaiden keskiarvon (6,1).

Sotilaalliset menot ovat Suomessa kolmanneksi pienimmät EU:ssa, 1,6 prosenttia bkt:sta. Kroatiassa vastaava luku on peräti 14,5 ja Yhdysvalloissakin 3,6 prosenttia.

Aids-tapauksia Suomessa on Pohjoismaista vähiten. Aidsiin johtava hi-viruksen kantajia on 100 000:ta ihmistä kohden 5,2. Tanskassa vastaava luku on 40, Bahamasaarilla 891 ja Yhdysvalloissa 225.

STT-IKK
16.7.1999


ULKOMAAT-SIVULLE