Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Holkerista kunniaritari

Valtioneuvos Harri Holkerista tuli torstaina brittiläisen imperiumin ritari. Tämä arvonimi ja siihen liittyvä kunniamerkki luovutettiin hänelle Buckinghamin palatsissa kuningatar Elisabetin vastaanotolla Lontoossa. Arvonimi myönnettiin jo uutenavuotena.

Britannia palkitsi arvonimillä Pohjois-Irlannin rauhanneuvotteluja johtaneen ryhmän sekä neuvottelut aloittaneen entisen pääministerin John Majorin.

Kuningattaren vastaanotolla olivat Holkerin lisäksi myös muut rauhanneuvotteluryhmän jäsenet. Ryhmää johtanut yhdysvaltalainen entinen senaattori George Mitchell sai brittiläisen imperiumin suurritarin arvon. Eläkkeellä oleva kanadalaiskenraali John de Chastelain palkittiin Companion of Honour -arvonimellä.

Holkerin seurueessa olivat rouva Liisa HolkeriPertti Salolainen ja Holkeria neuvotteluissa avustanut ulkoasianneuvos Marcus Laurent.

Tilaisuutta luonnehdittiin hyvin arvokkaaksi. Mitään ritariksilyömisiä ei sentään tapahtunut. Kuningatar luovutti kolmikolle arvonimiin liittyvät kunniamerkit. Tämän jälkeen hän keskusteli pitkään palkittujen kanssa. Kuningattaren vastaanoton jälkeen palkitut nauttivat lounaan Kanadan suurlähetystössä.

Jos Holkeri olisi Britannian kansalainen, hän voisi käyttää itsestään nimeä Sir Harri. Koska hän ei ole britti, hänen nimensä yhteydessä käytetään Britanniassa lyhennettä KBE. Nyt Holkerilla on kaksi korkea-arvoista arvonimeä. Suomessa valtioneuvoksen arvonimi on varsin harvinainen.

Venäjän ulkoministeriö: EU-yhteistyöhön myönteiset mahdollisuudet Venäjän luoteisalueella

Venäjän ulkoministeriö arvioi myönteisiksi mahdollisuudet kehittää poliittista, taloudellis-kaupallista ja humanitääristä yhteistyötä Luoteis-Euroopassa. Tämä tapahtuisi äskettäin hyväksytyn EU:n Venäjän strategian toteutuksen yhteydessä. Asiasta päästiin selvyyteen työneuvotteluissa, joihin Venäjän edustajana osallistui varaulkoministeri Jevgeni P. Gusarov.

Keskusteluissa vaihdettiin mielipiteitä tulevista merkittävistä tapahtumista Venäjän ja EU:n sekä Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa.

Ajankohtaisten kansainvälisten asioiden osalta keskusteltiin kysymyksistä, jotka liittyvät marraskuussa pidettävän Etyjin huippukokouksen järjestelyihin ja Euroopan turvallisuutta koskevaan loppujulistukseen, aseidenriisuntaan sekä kriisinhallintaan.

Osapuolet analysoivat myös perusteellisesti EU:n ja Venäjän kanssakäymisen jatkotavoitteita Balkanin tilanteen vakiinnuttamisessa.

- Ottaen huomioon Suomen EU:n puheenjohtajuus kuluvan vuosipuoliskon aikana oli käsitelty Venäjän ja EU:n välisten kumppanuussuhteiden tilannetta, niiden lujittamisen näköaloja; poliittisen vuoropuhelun tehokkuuden lisäämisen menetelmiä niin kuin kanssakäymisen tähtääminen yleisiin hankkeisiin, Venäjän suurlähetystö tiivisti keskustelujen sisällön julkisuuteen saattamassaan tiedotteessa.

Venäjä teki valvontalennon Suomessa

Venäjä teki keskiviikkona luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä sotilaallisena toimena Open Skies -tarkkailulennon Suomessa.

- Helsingistä aamuyhdeksältä lähtenyt lento kesti neljä tuntia. Matkaa kertyi kaikkiaan 1 374 kilometriä, kertoi everstiluutnantti Anders Gardberg pääesikunnan kansainväliseltä osastolta.

Reitti kulki pohjoisimmillaan Kuopion korkeudella, mistä kone palasi etelään ja lopulta takaisin Helsinkiin. Lentoon käytettiin venäläisten kevyttä kaksimoottorista Antonov 30B -kuljetuskonetta. Venäläiset kuvasivat koneen kameroilla haluamiaan kohteita.

Open Skies -lennoista on sovittu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puitteissa. Lento oli osa Suomen ja Venäjän välistä Open Skies -yhteistyötä, joka aloitettiin edellisvuonna vastaavilla lennoilla. Suomi tekee syyskuussa vastavuoroisesti oman lentonsa Venäjällä.

Aiemmin tänä vuonna Suomi on tehnyt tällaiset lennot Yhdysvaltojen kanssa ja edellisvuosina myös Saksan ja Britannian kanssa. Lennoilla todetaan, ettei mailla ole käynnissä mitään sellaista sotilaallista aktiviteettia, josta olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen.

Lipponen: EU-kokousten työkieliä karsittava

Työkielten määrää EU:n epävirallisissa kokouksissa olisi karsittava ja yhtenäistettävä, katsoo pääministeri Paavo Lipponen (sd.). Lipponen käsittelee Turun Sanomien kolumnissa Saksan nostattamaa kieliriitaa, ja luonnehtii kokousten kirjavaa kielikäytäntöä ikuisuuskysymykseksi.

Lipposen mielestä suurten maiden ei pidä yrittää vyöryttää kielikäytäntöä yksi kieli ja yksi neuvosto kerrallaan.

- Varsinkin suurten maiden olisi kannettava vastuuta kokonaisuudesta sen sijaan, että ajattelevat vain omaa arvovaltaansa.

Lipposen mukaan Suomi on valmis puheenjohtajakaudellaan valmistelemaan kieliuudistusta, jonka on määrä tulla esiin EU:n neuvoston toiminnan yhteydessä.

Siimes rajoittaisi asuntolainojen korkovähennystä

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ehdottaa, että asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus pitäisi vastaisuudessa sallia vain ensiasunnon ostajille. Siimeksen mukaan vähennysrajoitus hillitsisi kuumenevia asuntomarkkinoita.

Ministeri pelkää, että vuoden päästä asuntojen hinnat kallistuvat jopa yli huippuvuoden 1989. Asuntolainaa otetaan nyt erittäin vilkkaasti, ja perinteisesti luottokannan kasvu ennustaa noin vuoden viipeellä neliöhinnan nousua.

- Jos nyt tehtäisiin jotain asuntomarkkinoiden viilentämiseksi asuntojen hintaan ei syntyisi kasinovuosien kaltaista kuplaa, Siimes sanoo Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa.

Siimes arvelee, että asuntolainojen korkovähennys on poliittisesti äärimmäisen arka asia. Hänen mielestään se on kuitenkin selvittämisen arvoinen asia, koska korkoja ei enää voi kansallisin päätöksin nostaa, ja eurokorko on Suomelle nyt liian alhainen.

Rehn päättää presidenttiehdokkuudestaan kesän lopulla

YK:n Bosnian operaation johtajan tehtävät torstaina jättävä Elisabeth Rehn sanoi päättävänsä mahdollisesta asettumisestaan presidenttiehdokkaaksi elokuun lopulla tai syyskuun alussa.

Rehn tapaa YK:n pääsihteerin Kofi Annanin ensi viikolla esittääkseen tälle Bosnian tehtäviensä loppuraportin. Hän osallistuu mahdollisesti myös Balkanin vakaussopimusta koskevaan kokoukseen, joka pidetään Sarajevossa heinäkuun lopulla.

64-vuotias Rehn aikoo kuitenkin harkita tarkkaan kysymystä ehdokkuudestaan. Ilman mahdollista presidenttiyttä hänellä olisi enemmän aikaa perheelleen.

- Kuusi vuotta kestävä presidentin virkakausi on kyllä pitkä aika...enkä tarvitse mitään uraa. Voisin olla onnellinen nainen, isoäiti, huolehtisin koiristani ja miehestäni. Olisin hyvä ystävä, koskapa monet ystäväni ovat olleet ilman minua useita vuosia, tuumii Rehn.

Kesällä Rehn aikoo ainakin kuukauden ajan harkita presidenttiehdokkuuttaan. Hän aikoo kysyä itseltään: - Onko minulla jotakin annettavaa Suomen kansalle, onko minulla tehtävä, tarvitsevatko he johtajuuttani.

Suuri valiokunta kantoi huolta Kosovon avun rahoituksesta

Eduskunnan suuri valiokunta piti keskiviikkona viimeisen kokouksensa ennen kesätaukoa. Esillä oli muun muassa Kosovon avun rahoitus.

Ministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) selvitti EU:n budjettia vuodelle 2000. Kosovon jälleenrakennuksen rahoitus huoletti valiokuntaa, joka halusi tietää vaikuttaako apu Tacis- ja Phare-ohjelmien rahoitukseen. Avun rahoituksesta keskustellaan perjantaina EU:n budjettiministerineuvostossa, jossa Siimes toimii puheenjohtajana.

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) selvitti myös avustustoimia Länsi-Balkanilla. Sasin mukaan seuraavassa ulkoministerikokouksessa ensi maanantaina ja tiistaina pohditaan, miten Serbiaan voisi suunnata humanitaarista apua niin, että se varmasti menee perille tarvitsijoille.

Suuri valiokunta on EU-kokousten takia jatkanut viikottaista kokousrytmiään, vaikka eduskunta muuten siirtyi kesälomalle ennen juhannusta. Elokuussa EU pitää lomaa, samoin suuri valiokunta; seuraava kokous on syyskuun alussa.

STTK:n Hynynen: Syksyn tupossa palkat ja verot kiinni kahdeksi vuodeksi

STTK:n yksikönjohtaja Matti Hynysen mukaan tupo-ratkaisulla on suuri merkitys vankan talouskasvun jatkolle ja työllisyyden oleelliselle parantumiselle. Hänen mielestään syksyn tuloneuvotteluissa tulisi sopia palkankorotukset ja verokevennykset kahdeksi vuodeksi. Näin voitaisiin taata palkansaajien myönteinen ostovoiman kehitys. - Palkansaajien ostovoima on kasvanut viime vuonna 4,5 prosenttia ja tälle vuodelle kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia. Ostovoiman kasvu ylittää reilusti sopimusta tehtäessä laaditut arviot ja jopa ylittää ay-liikkeen silloiset vaatimukset, Hynynen sanoo. STTK toivoo Hynysen mukaan, että parin viikon kuluttua alkavassa budjettiriihessä veroratkaisut jätettäisiin odottamaan syksyn tuloneuvotteluja. STTK:n mielestä veroasteikkoihin on tehtävä inflaatiotarkistukset ja sen lisäksi verokevennyksissä on erityisesti huomioitava keskituloisten palkansaajien asema.

Suomalaisuuden liitto: Lakisääteinen etujärjestö suomenkielisten tueksi ruotsinkielisillä alueilla

Suomalaisuuden liitto esittää lakisääteisen etujärjestön perustamista tukemaan Suomen ruotsinkielisillä alueilla asuvia suomenkielisiä.

Liitto esittää hanketta tiistaina opetusministeriölle lähettämässään kirjeessä. Ruotsinkielisillä on vastaava järjestö, Svenska Finlands folkting eli Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät. Valtio tukee sen toimintaa lähes kahdella miljoonalla markalla vuodessa.

Liitto tarjoutuu toimimaan itse kyseisenä etujärjestönä lisättyjen valtionapujen turvin, jos valtioneuvosto ei katso tarpeelliseksi perustaa uutta järjestöä. Liiton mielestä valtio ei ole turvannut suomalaisten kielivähemmistöjen etua. Liiton mielestä suomenkielisten ongelmia on vähätelty esimerkiksi Ahvenanmaalla.

Liitto viittaa kieliturvakomitean mietintöön vuodelta 1971, jonka esitykset on liiton mukaan toteutettu vain sikäli kun ne koskevat ruotsinkielisiä.

Svenska Finlands folkting saa tänä vuonna tukea 1 952 000 markkaa. Suomalaisuuden liitto saa valtionapua 130 000 markkaa lippu- ja nimivalistusta varten.

Saamelaiskäräjät hylkäsi lappalaisten valitukset

Saamelaiskäräjät ei hyväksy lappalaisperusteella käräjien vaaliluetteloon pyrkineitä vaalikelpoisiksi. Käräjät katsoo, että kaukana menneisyydessä tehty viranomaismerkintä lappalaisuudesta ei ole riittävä osoitus valittajan kuulumisesta nykyisten saamelaisten tosiasialliseen ryhmään.

Saamelaiskäräjät asettui päätöksellään samalle kannalle kuin käräjävaalien vaalilautakunta ja saamelaiskäräjien hallitus. Valituksia vaaliluetteloon merkitsemättä jättämisestä oli yhteensä 711 kappaletta.

Vaaliluetteloon on saamelaiskäräjien mukaan tulossa 25 uutta äänioikeutettua saamen kieleen liittyvällä perusteella. Nimen mukana olo vaaliluettelossa tarkoittaa käytännössä henkilön hyväksymistä saamelaiseksi. Hylätyiksi tulleilla on vielä mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

EU-vaalit hiipuivat helteissä

Joka kolmas eurovaaleissa nukkunut perustelee äänestämättä jättämistään vaalien ajankohdalla. Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen teettämä tutkimus kertoo, että 34 prosenttia äänestämättä jättäneistä perusteli nukkumistaan matkalla, lomalla, helteellä tai muilla kiireillä.

Maaliskuun eduskuntavaaleissa samoihin syihin vetosi vain 10 prosenttia äänestämättä jättäneistä.

Yhteensä 31 prosenttia jätti äänestämättä siksi, että EU-asiat eivät kiinnostaneet tai EU koettiin etäiseksi. Viisi prosenttia ilmoitti syyksi sen, että vastustaa koko EU:ta. 18 prosenttia ei ollut löytänyt sopivaa ehdokasta, ja viisi prosenttia sanoi unohtaneensa äänestää.

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että vastaajat eivät hevin myönnä nukkuneensa. Vastaajista 46 prosenttia väitti äänestäneensä, kun eurovaalien äänestysprosentti oli vain 31,7 prosenttia. Ero on suurempi kuin tutkimuksen virhemarginaali, joka on 3,5 prosenttia kumpaankin suuntaan.

Tutkimuksen teki Taloustutkimus Telebus-tutkimuksen yhteydessä kesäkuussa. Vastaajia oli 927, joista 297 kertoi jättäneensä äänestämättä. Työväestöstä 69 prosenttia jätti äänestämättä, toimihenkilöistä 47 ja eläkeläisistä 44 prosenttia. SDP:tä eduskuntavaaleissa äänestäneistä uurnilla kävi vain 43 prosenttia, kokoomuslaisista 62 ja vihreistä 64 prosenttia.

Koonnut: IKK
16.7.1999


POLITIIKKA -SIVULLE