Alueministeri Korhonen: Markkinavetoinen asuntopolitiikan sääntely ei toimi

Johtaja Matti J. Virtanen arvioi Helsingin Sanomissa viime maanantaina, että nyt pitäisi rakentaa suuria asuntoja yksityisellä rahalla. Kun varakkaat muuttavat niihin, köyhemmät pääsisivät vapautuneisiin pienempiin asuntoihin.

- Hämmästyttää, että ministeriössä, jonka kuuluu huolehtia asuntopolitiikasta, tekee sen sijaan finanssi- ja arvopolitiikkaa. Pääasia on unohtunut, Korhonen jyrisee STT:n haastattelussa.

- Täytyy ihmetellä, jos joku on yhä sitä mieltä, että markkinat huolehtivat yksin kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudesta. Se kun ei vaan toimi. Kuka hoitaa asuntopolitiikkaa vuokralaisen näkökulmasta jos ei asiasta vastaava viranomainen, Korhonen kysyy.

Asuntoasioista vastaa toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.), mutta ne sivuavat myös Korhosen luotsaamaa aluepolitiikkaa.

Asuntoriita puidaan riihessä

Asuntomäärärahat puidaan budjettiriihessä, joka alkaa ensi sunnuntaina. Niinistö tarjoaa ensi vuodeksi asuntotuotantoon 7 miljardia Valtion asuntorahaston kautta.

Kuluvana vuonna käytössä on 6,9 miljardia, mikä riittää 11 500 asuntoon - 5000 tehdään Helsingin seudulle. Siimes haluaa rahat 13 000 asuntoon. Lisävaroja tarvitaan myös rakennuskustannusten kasvamisen takia.

Asuntojen rakentaminen on vasemmistoliitolle rakas asia. Siimes ja Korhonen vaativat jo viime syksynä vuokra-asuntojen lisäämistä uuden hallituksen ohjelmaan. Näin avattaisiin yksi työvoiman liikkumisen este.

Kirstunvartijain mielestä rakentaminen kuumentaa taloutta. Toisaalta asuntojen rakentaminen listataan myös keinoksi estää ylikuumenemista. Näin on tehnyt esimerkiksi Martti Hetemäki, valtiovarainministeriön kansantalouden ylijohtaja.

Hallitusohjelmassa todetaan kuivakkaasti, että "valtion asuntorahaston rahoituksessa turvataan tavoitteeksi asetettava valtion tukeman ja rahoittaman asuntorakentamisen taso".
- Kysymys on siitä, pitääkö hallitus ohjelmassaan antamansa lupaukset, Korhonen tulkitsee.

Valtionavuista 440 miljoonan riita

Myös kuntien valtionavut ratkaistaan riihessä. Kiistaa käydään 440 miljoonasta markasta, jotka luvattiin Korhosen mukaan hallitusohjelmassa.

Kyse on valtionapujen indeksikorotuksista. Jos ne puolitetaan, kuten Niinistö esittää, kunnat menettäisivät 270 miljoonaa. Myös kuntien harkinnanvaraisia avustuksia on Korhosen mukaan luvattu korottaa. Avustusten jäädyttäminen nykyiseen 230 miljoonaan tietäisi 170 miljoonan tappiota.

Valtiovarainministeriön mukaan leikkaus käy mahdolliseksi yhteisöverotulojen hyvän kasvun ansiosta. Korhonen muistuttaa, että tulojen kasvu jakautuu epätasaisesti ja leikkausten vaikutukset kohdentuvat väärin.

- Indeksikorotusten leikkaus sortaisi heikoimpia kuntia. Yhteisöverojen tuotto keskittyy ennestään menestyviin kuntiin.
- Jos ensin annetaan harkinnanvaraista avustusta ja sitten revitään paljon enemmän pois niin onhan se järjetöntä, Korhonen valittaa.

Harkinnanvaraisia valtionapuja on aiottu korottaa suuntaamalla kolmasosa kirkon yhteisöverojen kasvusta kuntien harkinnanvaraisiin tukiin. Tämä on Korhosen mukaan jo ennestään luvattu.

Riita halki yhteisöveropalautuksen pienentämisellä

Korhonen esittää, että indeksikorotus tehtäisiin täysimääräisenä kuten myös harkinnanvaraisten tukien korotus.

- Vastaavasti olemme valmiita siihen, että valtion kunnille palauttamaa osaa yhteisöveroista pienennettäisiin samalla summalla. Kuntien tulonmenetys jakautuisi oikeudenmukaisesti eikä heikoille tarkoitettua tukea revittäisi toista kautta pois, Korhonen selvittää.

Yhteisövero peritään siten, että valtio perii veron yrityksiltä ja yhteisöiltä suoraan itselleen, minkä jälkeen osa verosta palautetaan kunnille. Palautusprosentti on nyt 40.
- Tämä olisi eteenpäin vievä malli. Me emme ajattele asiaa niin, että vain keksisimme uusia menoja, Korhonen arvioi.

STT-IA
17.7.1999