EU:n kulttuuriministerit hakivat yhteisiä näkemyksiä maailmankaupan vapauttamiskierrokselle

Saksan kulttuuriministeri surkutteli Suomen tulkkauskantaa



Saksan kielteisessä suhtautumisessa Suomen tulkkauslinjaan ei ole Saksan kulttuuriministerin Michael Naumannin mukaan kyse "boikotista" tai "kulttuuri-imperialismista".


Kulttuuriministeri Suvi Lindénille (kok.) lähettämässään kirjeessä Naumann sanoo, että kaikissa EU:n epävirallisissa ministerikokouksissa on ollut täysi saksankielen tulkkaus Ranskan, Britannian, Luxemburgin, Hollannin, Irlannin ja tietysti Saksan ja Itävallan puheenjohtajakausista saakka. Tästä on poikettu vain joissakin ulkoministerikokouksissa.

Saksalainen Frankfurter Allgemeine-lehti julkaisi kirjeen tiistaina. Naumann muistuttaa myös, että saksa oli ranskan ohella toinen epävirallisista "perustyökielistä" perustettaessa Euroopan yhteisöä 50-luvulla. Englanti tuli mukaan työkieleksi Britannian liittyessä Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973.

Euroopassa laajimmalle levinneen kielen eliminointia "noin vain" ei Naumannin mukaan voi loogisesti perustella vetoamalla pyrkimykseen välttyä eurooppalaiselta Baabelin kielten sekasotkulta. Latinaan palaamista Naumann pitää huvittavana, varsinkin kun yhdysside, Rooman valtakunta, puuttuu.

Naumann ilmoitti peruuttavansa osallistumisensa Savonlinnan kulttuuriministerikokoukseen raskain sydämin, koska hän olisi suuresti iloinnut Suomen kulttuuriministerin jälleennäkemisestä Euroopan kauneimpiin kuuluvassa maisemassa Saimaan rannalla ja vierailusta Savonlinnan maailmankuuluun oopperaan.

Kustantanut suomalaiskirjallisuutta

Nauman kertoo, että Suomen päätös olla - tilaongelmaan viitaten - tulkkaamatta saksaksi oli hänelle myös henkilökohtaisesti erityisen tuskallinen, koska hän on jo kauan tuntenut vetoa Suomeen, sen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja maalaustaiteeseen ja käynyt Suomessa ensi kerran jo vuonna 1982.

Naumann viittaa myös siihen, että hän on itse kustantanut suomalaisten naiskirjailijoiden, kuten Märta Tikkasen, teoksia.

- Toivon, että myös Suomella olisi ollut kärsivällisyyttä, jota kääntämistyö vaatii meiltä kaikilta. Minulle Suomen puheenjohtajuuden päätös on joka tapauksessa ärsyttävä ja valitettava. Tai, vanhan eurooppalaisen virkakielen sanoin, triste est (on surullinen), Saksan kulttuuriministeri päättää kirjeensä.

Kulttuuriministerit puivat maailmankaupan vapauttamiskierrosta

EU:n kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan ministerit avasivat tiistaina Savonlinnassa keskustelun siitä, miten kulttuuriteollisuutta olisi käsiteltävä edessä olevalla maailmankaupan vapauttamiskierroksella.

Linjaukset ovat edessä syksyllä, sillä tiistaina päättynyt Savonlinnan kokous oli ministereiden epävirallinen tapaaminen. Niissä ei tehdä päätöksiä.

Edellisellä maailmankaupan vapauttamiskierroksella audiovisuaalisten tuotteiden ja palvelujen kohtelu oli yksin suurin ja pisimpään hiertänyt kiistakysymys.

Pohdittavaa riittää, sillä kulttuuriministerit pitävät kiinni maiden oikeudesta tukea EU:n ja kansallisin toimin erityisesti pienten kulttuuri- ja kielialueiden kulttuurituotantoa ja sisältöteollisuutta.

Erilaiset tuet ovat pääsääntöisesti vastoin vapaan kaupan periaatteita, joskin juuri EU:n ajamista syistä poikkeuksia on sallittu. Ilman työtä ne eivät kuitenkaan tule. EU:n suuristakin jäsenmaista erityisesti Ranska on puolustanut voimallisesti ranskalaisen kulttuuriteollisuuden erikoiskohtelua amerikkalaisten ja monikansallisten yritysten ylivaltaa vastaan.

Toisaalta jäsenmailla on yhtä lailla haluja varmistaa, että kaupan esteet eivät vaikeuta alan eurooppalaisen teollisuuden mahdollisuuksia päästä kolmansiin maihin.

Esteitä pois pieteetillä

Kulttuurikomissaari Marcelino Oreja muistutti kokouksen jälkeen, että nyt joillakin eurooppalaisilla audiovisuaalisen alan tuotteilla on esteitä päästä kolmansien maiden markkinoille ja toiveena on päästä niistä eroon tulevalla kierroksella.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomautti, että eurooppalaisen audiovisuaalisen alan kilpailukyvyssä on suuria eroja ja yhtä lailla tärkeää on tehdä töitä eurooppalaisen kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Myös kokousta vetänyt kulttuuriministeri Suvi Lindén luki kokouspuheenvuoroja niin, että erot näkemyksissä ovat pikemminkin painotuseroja kuin todella erilaisia näkemyksiä.

Hänen mukaansa ministerit ymmärtävät, että av-teollisuudessa kaupan esteitä on poistettava, mutta se on tehtävä "tietyllä pieteetillä" eli pidättäväisyydellä.

Lindénin mukaan osa puheenvuoroista oli vielä varsin varovaisia, sillä kaikkien jäsenmaiden hallitukset eivät ole ehtineet käsitellä suhtautumistaan maailmankaupan vapauttamiskierrokseen.

EU:n kaipaama neuvotteluvara voi olla pulma

Maailman kauppajärjestön WTO:n vetämälle kierrokselle otattavista asioista päätetään loppuvuodesta.

Jo edellisellä kierroksella kuitenkin sovittiin, että maatalous ja palvelut tulevat mukaan. Kulttuuriteollisuus on yksi tärkeä palvelujen tuottaja, ja tulevaisuudessa sen merkitys vain lisääntyy.

EU:n yhteinen kanta neuvotteluissa käsiteltäviin asioihin tulee ratkaistavaksi Suomen puheenjohtajakaudella. Vetovastuu kuuluu ulkomaakauppaministeri Kimmo Sasille (kok.).

EU-maissa on yleensä pyrkimys mahdollisimman laajaan asialistaan, että pöydästä riitää neuvotteluvaraa EU-maille kipeään maatalouteen.

Se ei välttämättä ole kaikkien kulttuurialan ihmisten tahto, sillä alan erityiskysymykset voivat jäädä laajassa paketissa turhan vähälle huomiolle tai niistä tulee neuvottelujen kauppatavaraa.

Lindén kertoi, että hänellä on tarkoitus keskustella tulevasta kauppakierroksesta Sasin kanssa lähiaikoina.

STT-IKK
21.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE