 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EU:n ulkoministerit peräsivät nopeaa reaktiota kriiseihin
Kosovon kriisin jälkihoito ja Länsi-Balkanin vakaus nousivat esille, kun EU:n ulkoministerikokous alkoi maanantaina Tarja Halosen (sd.) johdolla Brysselissä. Avoimessa kaksituntisessa keskustelussa perättiin nopeampaa reagoimista yhteisten kriisien hallintaan.Ulkoministeri Halonen totesi kollegoilleen Kosovon kriisin osoittaneen, että EU:n on pystyttyvä nopeaan reagointiin. Siviilipuolen yhteistyö kriisien selvittämisessä on Halosen mukaan vähintään yhtä tärkeää kuin sotilaallinen. Halonen peräsi kriisejä ennakoivan varhaisvaroitusyksikön toiminnan käynnistämistä.
Halonen katsoo, että kriiseistä toipuminen on jäänyt kansainvälisessä yhteisössä liian vähäiselle huomiolle. Britannian ulkoministeri Robin Cook arvosteli sitä, että EU-mailla on aseissa yli 2 miljoonaa sotilasta, mutta vaikeuksien jälkeen joukoista vain 2,5 prosenttia pystytään lähettämään selvittämään Balkanin kriisiä. Cook peräsi joustavampaa ja nopeammin mobilisoitavaa sotilaskapasiteettiä. Ranskan eurooppaministeri Pierre Moscovici ilmaisi tukensa Britannian ja Italian ajatukselle nopeuttaa Euroopan yhteisen puolustusstrategian luomista. Pääministeri Tony Blair ja Lontoossa vieraileva Italian pääministeri Massimo D'Alema kertovat The Financial Times -lehden mukaan aloitteestaan huomenna tiistaina. Aikomuksena on myös yhteisen kokouksen järjestäminen.
Tukea Suomen ohjelmalleUlkoministerit sekä EU:n komissio esittivät kokouksessa tukensa Suomen puheenjohtajuusohjelmalle. Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh tosin kaipasi ohjelmaan aktiivista roolia mm. Lähi-idän ja Afrikan alueilla. Lindh kantoi huolta siitä, että muut maailman osat jäävät Balkanin varjoon.Halonen muistutti, että Suomen kauden keskeisiin tehtäviin kuuluu toimivan yhteistyön aloittaminen tulevan EU:n ulkopolitiikan johtajan Javier Solanan kanssa. Solanan rooli EU:n ulkopolitiikan johdossa oli esille iltapäivällä, jolloin Solana itse osallistui kokouslounaalle. Asiasta odotettiin lisätietoja illan tiedotustilaisuudessa. Samoin ministerineuvoston odotettiin kertovan Balkanin kokouksen järjestämisestä Sarajevossa ja jälleenrakennusta hoitavan toimiston sijoittamisesta. Italian pääministeri Lamberto Dini vaati, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen roolia on täsmennettävä. Dini myös kyseenalaisti nykyisen EU-puheenjohtajuusrytmin. Hän ei usko, että puolivuotiset puheenjohtajuudet toimivat, jos EU:ssa on tulevaisuudessa 20-30 jäsenvaltiota.
Romanian ja Bulgarian puolesta liputettiinKeskustelussa esitettiin huolta siitä, että Balkanin vakauttaminen jättää EU:n laajentumisen taustalle. Useat ministerit sekä komission vt. puheenjohtaja Manuel Marin muistuttivat EU:n laajenemisprosessin jatkamisesta.Ruotsin Lindhin mielestä laajentumista pitää edistää Helsingin joulukuun huippukokouksessa erityisesti Latvian ja Liettuan osalta, jotka hänen mukaansa jo täyttävät liittymisvaatimukset. Tanskan Niels Helveg Petersen toivoi, että Bulgaria ja Romania eivät jäisi ehdokkaiden häntäpäähän. Myös Kreikan ulkoministeri Giorgos Papandreou ja Itävallan Wolfgang Schüssel korostivat Bulgarian ja Romanian jäsenyyden tärkeyttä. Saksan valtiosihteeri, tuleva komissaari Günter Verheugen nosti esille Turkin ehdokkuuden. Verheugenin mukaan Saksa tukee Turkin mahdollisimman nopeaa hyväksymistä EU:hun. Itävallan Schüssel huomautti, että Turkin osalta pitäisi keskustella kurdien oikeuksista ja kohtelusta samalla tavoin kuin muiden Euroopan vähemmistöjen tilanteesta.
STT-IKK |
POLITIIKKA -SIVULLE