Työreformin tilalle tuli nyt "kolmas tie"

Keskustan Aho rusikoi hallitusohjelman



Suurin oppositiopuolue on odotetusti tyytymätön Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen ohjelmaan eikä löytänyt siitä mitään hyvää sanottavaa. Keskustan puheenjohtaja Esko Aho peräänkuulutti eduskunnan keskustelussa tiistaina rohkeita uudistuksia "aatteettoman hallinnoinnin sijaan".


- Uusi hallitus hakee vallan oikeutusta lupaamalla jatkaa kaikessa olennaisessa entistä linjaa. Tätäkö äänestäjät halusivat, Aho kyseli ja esitti hallitukselle epäluottamusta.

Aho tarttui hallitusohjelman ylevään otsikkoon "Oikeudenmukainen ja kannustava - sosiaalisesti eheä Suomi". Ahon silmissä otsikolle ei löydy katetta.

Työllistämisen kynnyksen alentaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen jäävät Ahon mielestä yleisiksi korulauseiksi tai lupauksiksi uusista selvityksistä.

Sosiaaliset epäkohdat, joihin vaalien alla kiinnitettiin huomiota, jäävät vaille korjausta, Aho jatkoi ja muistutti eläkeläisille annetuista lupauksista.

Keskustan ryhmäpuheen pitänyt Aho palasi myös hallitustunnusteluihin, jotka "osoittautuivat jälkikäteen pelkäksi teatteriksi".

Aho syytti hallitusrintamaa myös siitä, että vastuuta hallitusratkaisusta on yritetty sysätä opposition syliin vetoamalla sen yhteistyökyvyttömyyteen tai epäluotettavuuteen.
- Epämääräinen vihjailu tai yleisiin syihin vetoaminen eivät kuulu normaalikansanvaltaan, hän sanoi.

Työreformista tuli "kolmas tie"

Omana vaihtoehtonaan keskusta tarjosi "kolmannen tien politiikkaa". Ahon mukaan siihen sisältyvät mm. puitteiden ja pelisääntöjen asettaminen markkinavoimille ja työhön liittyvien kustannusten alentaminen.

- Jotkut kutsuvat sitä työreformiksi, jotkut jollakin toisella nimellä, Aho totesi.

Samoja asioita keskusta piti vaalikamppailussa esillä työreformi-nimen alla. Kolmas tie -sanapari on tullut tututuksi ennen muuta Britannian työväenpuolueen ja pääministeri Tony Blairin kampanjoista.

Mitä luvattiin eläkeläisille?

Myös kristillisen liiton puheenjohtaja Bjarne Kallis palasi vielä hallitusratkaisuun ja vaalikamppailuun.

Kallista kiusasi se, että monet hallituspuolueiden ehdokkaat olivat keränneet isoja äänimääriä arvostelemalla edellisen hallituksen eläkepäätöksiä, joihin ei nytkään aiota tehdä korjauksia.

Kristillisten ryhmäpuheessa arvosteltiin myös veronkevennysten tapaa, jossa heikoimmassa asemassa olevat saavat lähinnä vain maksujen korotuksia.

Kallis ei esittänyt hallitukselle suoraan epäluottamusta, mutta esitti, että eduskunta vaatisi hallitukselta vielä kevään aikana selonteon köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä.

STT-IA
20.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE