AKT:n lastausboikotissa luettiin vääriä sopimuksia

AKT perusteli viime viikolla päättynyttä boikottia sillä, että venäläiset liikennöitsijät ovat sopimuksen vastaisesti kaapanneet valtaosan Suomen ja Venäjän välisistä tavarakuljetuksista.

AKT:n kansainvälisistä asioista vastaava sihteeri Juhani Koivunen kertoo, että AKT:n tulkintojen perustana on ollut hallituksen 1997 antama lakiesitys Suomen ja Venäjän väliseksi maantieliikennesopimukseksi. Tämä sopimus ei ole kuitenkaan voimassa, sillä Venäjä ei sitä ole ratifioinut.

Väärinkäsitys on päässyt syntymään, kun AKT:lla on ollut käytössään ainoastaan vuoden 1997 esitys ja sen on luultu olevan sisällöltään samansuuntainen kuin voimassa oleva vuonna 1968 tehty sopimus.

Koivusen mukaan oletus siitä, että uusi esitys on samansuuntainen kuin vanha, voimassaoleva sopimus, perustuu ministeriöstä saatuun tietoon.

Liikenneministeriön tieliikenneosaston johtaja Harri Cavén kertoo, että viime viikolla Moskovassa käytyjen neuvottelujen yhteydessä hän tiedusteli venäläisiltä, missä vaiheessa sopimusesitys on. Cavén kerrottiin sen olevan edelleen duumassa odottamassa käsittelyä.

Suomen ja Venäjän välistä maantieliikennettä säätelee edelleen Urho Kekkosen vuonna 1968 allekirjoittama sopimus. SAK:laisen Auto- ja kuljetusalan liiton runsaan viikon kestäneessä lastausboikotissa vedottiin sopimukseen, jota Venäjä ei ole ratifioinut.

AKT:ssa käytössävuoden 1997 esitys

Hän sanoo heittäneensä pois vuoden 1968 sopimuksen, kun aikanaan sai uuden sopimusesityksen haltuunsa.

Uuden sopimusesityksen ja vanhan sopimuksen tekstit poikkeavat juuri siltä osin, mihin AKT vetosi lastausboikottiin ryhtyessään.

Voimassa olevan sopimuksen johdannossa todetaan: "halutaan edelleen edistää autoilla suoritettavaa henkilö- ja tavaraliikennettä kummankin valtion välillä". Uudessa, vuoden 1997 esityksessä lause kuuluu: "halutaan tasapuolisuuden perusteella kehittää henkilö- ja tavaraliikennettä kummankin valtion välillä".

- Liikenneministeriö on ilmoittanut, että vanha laki on samanlainen kuin uusi esitys. Ministeriön taholta ei ole meille missään vaiheessa asetettu kyseenalaiseksi näkemystämme, etteikö liikennesopimus edellyttäisi tasapuolisuutta, Koivunen perustelee AKT:n kantaa.

Lastausboikotin alettua Cavén antoi julkisuuteen lausunnon, jossa hän totesi, että AKT:ssa ei ilmeisesti tunneta Suomen ja Venäjän maantieliikennesopimusta.

Hän painotti, ettei sopimuksessa vaadita kummallekin osapuolelle yhtä paljon kuljetuksia. Ainoastaan, että kuljetusluvat jaetaan tasan.

Voimassa olevassa sopimuksessa ei mainita kuljetuslupien tasajaosta, mutta Cavén mielestä tämä vaade sieltä kuitenkin juontaa.

- En muista, että voimassa olevassa sopimuksessa olisi sanottu tasapuolisuudesta mitään. Ei sitä sopimuksessa suoraan sanota, mutta saattaa olla, että tältä osin olisi jokin maininta sekakomission pöytäkirjoissa. Toisaalta kyllä AKT:ssa pitäisi tietää, ettei hallituksen esitys vuodelta 1997 ole voimassa, Cavén sanoo.

Sopimuksesta kanneltu EU:n komissiolle

Aikanaan komissio ottaa kantelun pohjalta yhteyttä liikenneministeriöön ja pyytää siltä selvitystä asiaan. Kantelussa halutaan selvitettävän, onko olemassa perusteita, joilla kyseistä sopimusta ei tulisi Suomen liityttyä EU:iin lainkaan noudattaa.

- Vanhat sopimukset ovat voimassa kunnes ne mahdollisesti sopimusosapuolten välillä puretaan. Jälkeenpäin tehty EU-sopimus ei millään tavalla vaikuta aikaisempiin sopimuksiin, oikeustieteiden tohtori, professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta sanoo.

Hän myöntää, että poliittinen paine ja tarve vanhojen sopimusten muuttamiseen oli kova ja on sitä edelleen. Siinä, että esimerkiksi tätä 1968 tehtyä sopimusta ei ole purettu, ei ole mitään selvitettävää. Näitä sopimuksia, joita ei ole purettu ja ovat ristiriidassa yhteisösopimuksen kanssa on vaikka kuinka paljon.

- Niistä on sitten enemmän ja vähemmän ollut vaivaa, ja komissio on enemmän ja vähemmän pyrkinyt painostamaan Suomea purkamaan tai muutamaan niitä, Koskenniemi sanoo.

Suomen ja Venäjän välinen liikennesopimus vuodelta 1968 on hänen mielestään selvä tapaus.

- Juridisesti tilanne on aivan vesiselvä. Vaikka kyseinen boikotti olisikin perustunut väärään sopimukseen, on kuitenkin todettava, että sopimukset ovat valtiosopimuksia ja ne sitovat valtiota, eivät yksityisiä ammattiyhdistyksiä tai kauppamiehiä, Koskenniemi toteaa.

STT-IA
20.4.1999