 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Berliinin valtiopäivätalo otettiin käyttöön
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder julisti maanantaina uuden "Berliinin tasavallan" syntyneeksi, kun liittopäivät avasi ensimmäisen istuntonsa entistetyssä valtiopäivätalossa Berliinissä.Hän painotti kuitenkin avajaispuheessaan, ettei hallituksen muutto Bonnista Berliiniin riko Saksassa 50 vuoden ajan vaalittua demokraattista perinnettä. - Demokratian menestys, ymmärrys ja hyvät naapurisuhteet, Saksan sitoutuminen Eurooppaan ja Pohjois-Atlantin liittoon sekä vapaudessa eletty elämä ovat kaikki tehneet mahdollisiksi Berliinin tasavallan syntymisen yhdistyneessä Saksassa, Schröder sanoi. Hänen mukaansa muutto liittopäivätaloon ei tarkoita sitä, että Saksan sodan jälkeisen ajan jatkuvuus rakoilisi. Uudistetun talon arkkitehti, brittiläinen Norman Foster, ojensi avajaisissa symbolisesti talon avaimet parlamentin eli liittopäivien puhemiehelle Wolfgang Thierselle. Schröder ylisti Normanin työtä ja sanoi, että rakennuksen valtaisa lasikupoli tulee olemaan "Saksan demokratian avoimuuden ja läpinäkyvyyden symboli". Entisöinti maksoi kaikkiaan yli 600 miljoonaa Saksan markkaa (n. 1,8 miljardia markkaa). Ylpeät berliiniläiset ihastelivat kirkkaassa auringossa entistettyä valtiopäivätaloa ja hurrasivat arvovieraille, jotka saapuivat avajaisistuntoon mustilla loistomersuilla. Suurin osa berliiniläisistä piti valtiopäivätalon käyttöönottoa uudelleen hyvänä asiana ja halusi unohtaa menneisyyden kauheudet. Mutta toiset saksalaiset ja jopa osa Saksan naapurimaista pelkäävät, että valtiopäivätalon, Reichstagin, käyttöön otto on saksalaisen itsevarmuuden uusi ilmentymä. - Kaksi maailmansotaa sai alkunsa tuosta paikasta, sanoi eräs ohikulkija. Saksa on hänen mukaansa onnistunut vain tuhoamaan asioita silloin kun sitä on johdettu Reichstagista. Toisen ohikulkijan mukaan Saksan osallistuminen Kosovon selkkaukseen on merkki siitä, että sotaisat ajatukset eivät ole kaukana hallituksen ajatuksista.
Natsiajan muistotValtiopäivätalo valmistui jo keisariaikana vuonna 1894. Saksan parlamentti piti siellä istuntojaan aina vuoteen 1933 asti. Tuolloin se syttyi salaperäisesti tuleen, jota Adolf Hitler käytti hyväkseen hajottaakseen parlamentin ja julistaakseen kolmannen valtakunnan syntyneeksi.Toisen maailmansodan aikana talo kärsi pahoin pommituksissa. Se sijaitsi hylättynä jaetun Berliinin miehitysvyöhykkeellä puolivuosisataa kunnes Saksat yhdistyivät. Vaikka valtiopäivätalon avajaisistunto pidettiin maanantaina Berliinissä, kestää vielä syksyyn ennen kuin parlamentti siirtyy vakituisesti Bonnista Berliiniin. Berliinistä päätettiin tehdä Saksan pääkaupunki sen jälkeen, kun Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistettiin vuonna 1990. Päätös pääkaupungin siirtämisestä Bonnista Berliiniin ei ollut yksimielinen - parlamentissa, liittopäivillä, sitä kannatti 338 edustajaa ja vastusti 320 edustajaa. Vaikka parlamentin alahuone, Bundestag, pitääkin maanantaina avajaisistunnon Berliinissä, kestää vielä syksyyn, ennen kuin parlamentti vakituisesti siirtyy Berliiniin.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE