 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tylsät työt kasautuvat nuorille
Nuorten kykyjä ei hyödynnetä työelämässä tarpeeksi. Työelämän tutkija Jouko Nätin mukaan työn tylsistyminen ja yksitoikkoistuminen koskettaa eniten juuri nuoria.Hän viittaa tuoreeseen työolotutkimukseen, jonka mukaan lähes 40 prosenttia nuorista koki tekevänsä työtä, jonka oppii muutamassa päivässä. - Suuri osa nuorista piti työtään yksitoikkoisena ja vain hyvin pieni osa katsoi tehtävänsä sellaiseksi, että siihen perehtyminen vaatii vähintään vuoden työskentelyn. Vaikka kyse oli alan pohjakoulutuksen saaneista nuorista, ei työn sisältö näyttänyt vastaavan heidän osaamistasoaan, sanoo Nätti. Hän selvitteli asiaa nuorten syrjäytymistä pohtineessa Tuhti-seminaarissa Jyväskylässä. Työmarkkinoiden näkökulmasta nuorista on tällä vuosikymmenellä tullut varsin marginaalinen ryhmä. Kun vielä 1970-luvulla työvoimasta nuoria oli neljännes, on heidän määränsä nykyään vain 7 prosenttia. - Opiskelijoiden ja koululaisten osuus 15-24-vuotiaiden ikäluokasta on kuitenkin pysynyt ennallaan, samoin varusmiesten ja kotona olevien määrä. Vain työttömien määrä on kasvanut, Nätti huomauttaa.
Puskureina suhdanteiden heiteltävissäHänen mukaansa nuorista onkin tullut työmarkkinoiden puskuriryhmä, jonka työllisyystilanne heittelehtii suhdanteiden mukana huomattavasti muita ikäryhmiä vahvemmin.Laman iskiessä nuorten työllisyys romahti, mutta toisaalta nousukaudella heidän työllistymisensä on ollut muita ikäryhmiä ripeämpää. - Myös nuorten ryhmän sisäinen eriytyminen on ollut viime vuosina rajua. Toiset revitään töihin käsistä, mutta joillakin aloilla työllistyminen on todella vaikeaa. - Eniten nuorten työpaikat ovat lisääntyneet kaupan ja palveluiden alalla. Myös teollisuus on merkittävä työllistäjä. Sen sijaan maa- ja metsätalouden sekä kuljetusalan työpaikat ovat häviämässä, Nätti sanoo. Nuorten puskuriasema työmarkkinoilla näkyy osa-aikatyön ja määräaikaisten työsuhteiden kasautumisena 15-24-vuotiaiden ikäryhmälle. Myös 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvussa. - Määräaikaisuus koskettaa erityisesti korkeasti koulutettuja nuoria naisia. Mitä korkeampi koulutus nuorilla naisilla on, sitä suurempi on määräaikaisten työsuhteiden osuus. Taustalla lienee yritysten pelko äitiyslomien tuomista kustannuksista, työelämän tutkija Jouko Nätti arvioi.
STT-IA
|
TALOUS -SIVULLE