Eduskuntavaalit auttavat kampanjointia, mutta vaaliväsymys painaa

Puolueet panostavat eurovaaleihin aiempaa vähemmän

Eurovaalit pidetään Suomessa - ja lähes kaikissa EU-maissa - 13. kesäkuuta. Suomessa eduskuntavaalien läheisyys nähdään puolueissa sekä etuna että haittana ajatellen EU-vaaleja. Panostus eduskuntavaaleihin on verottanut taloudellisia ja henkisiä resursseja vaalityöskentelystä.

Monissa puolueissa uskotaan kuitenkin eduskuntavaalikampanjan hyödyttävän myös Euroopan parlamenttiehdokkaiden puolesta tehtävää vaalityötä. Mainonnassa käytetään osittain eduskuntavaalien materiaalia, ja vaalikoneistot pyörähtävät kunnolla käyntiin lähiaikoina.

SDP:n panostus eurovaaleihin vähentynyt

Kampanjavastaava Markku J. Jääskeläinen sosiaalidemokraattisesta puolueesta kertoo vaalibudjetin olevan n. 1,5 miljoonaa. Siinä on hänen mukaansa huomattavaa vähennystä edellisiin eurovaaleihin verrattuna.

Jääskeläinen valittelee voimavarojen olevan vähissä, koska useita vaaleja järjestetään lyhyin väliajoin. Hän on kuitenkin tyytyväinen aikaiseen ehdokasasetteluun.

- TV-mainokset ja muukin mainosmateriaali alkaa olla valmista. Luulen, että monilla puolueilla tulee kiire kampanjoinnissa, koska ehdokkaat valitaan vasta nyt, Jääskeläinen sanoo.

Kokoomuksen kampanjointi viime vaalien tasolla

Kokoomuksen järjestöpäällikön, Matti Kankareen mukaan kokoomus lähtee eurovaaleihin suurin piirtein samalla volyymilla kuin edellisiin vaaleihin. Hän näkee eduskuntavaalien läheisyyden hyödyttävän kampanjointia. Kankare huomauttaa, että vaaliputki jatkuu myös ensi vuonna.

- Eduskuntavaalit antavat etua ehdokkaille, mutta eurovaalikampanjalle jää vähän aikaa. EU-vaalityöryhmän kampanjasuunnittelu on ollut käynnissä jo pitkään.

Kokoomus nimesi euroehdokkaansa helmikuussa, mutta Kankareen mukaan eduskuntavaalien jälkeinen aikataulu on tiukka eurovaalien suhteen. Hänen mielestään yhtäaikaiset kunnallisvaalit haittasivat viimeksi EU-vaalityöskentelyä.

- Ensi vuoden presidentin- ja kunnallisvaalit jatkavat vaalityötä eurovaalien jälkeen. Edellisellä kerralla kunnallisvaalien päällekkäisyys häiritsi selvästi EU-vaalikeskustelua.

Keskusta antaa ehdokkaille suoraa tukea

Keskustapuolue nimeää loput eurovaaliehdokkaansa ensi viikolla Tampereella. Hallintopäällikkö Pekka Korhonen kertoo, että puolueen eurovaalikampanja on vasta alkamassa.

- Juuri ollaan päästy eduskuntavaaleista ja vedetään vähän henkeä. Kampanjasta tulee kiireinen, Korhonen toteaa.

Korhosen mukaan keskusta lähtee vaaleihin 1,4 miljoonan markan budjetilla. Viimeksi vaalirahaa oli käytössä 1,3 miljoonaa, joten merkittäviä muutoksia ei ole tässä suhteessa tapahtunut. Sitä vastoin painopistettä vaalirahoituksen osalta muutetaan nyt selkeästi niin, että rahaa annetaan suoraan ehdokkaille henkilökohtaiseen kampanjointiin.

- Ehdokkailla on omat kampanjansa. Jotkut ovat aloittaneet jo ennen eduskuntavaaleja, kaikkia ei ole vielä nimettykään. Joitakin yleisjulisteita varmasti käytetään, mutta etupäässä suunnataan budjetoidut rahat ehdokkaille itselleen, Korhonen kertoo.

RKP:ssa ja vasemmistoliitossa valitellaan vaaliväsymystä

Kansainvälisten asioiden sihteeri, Karin Henriksson, toteaa ruotsalaisen kansanpuolueen käyttävän samansuuruista budjettia näissä eurovaaleissa kuin aiemmissakin. Hänen mukaansa noin 200 000 markan panostus pohjaa virallisen tahon vaalirahoitukseen.

- Eduskuntaryhmän koko ratkaisee budjetin. Olemme vaaliliitossa keskustan ja kristillisten kanssa ja se omalta osaltaan muuttaa tilannetta.

Henriksson on tyytyväinen siihen, että eduskuntavaalien aikaisista virheistä voidaan ottaa opiksi ajatellen eurovaaleja.

- On opittu paremmin, mikä menee läpi ja mikä ei, Henriksson sanoo, mutta toteaa myös kaksien lähekkäisten vaalien aiheuttavan vaaliväsymystä, josta on haittaa kampanjoinnissa.

Vasemmistoliitto hyväksyi 20 eurovaaliehdokkaan listansa tiistaina. Vaalivastaavana toimiva Pirjo Rosengren kertoo 650 000 markan vaalibudjetin olevan pienempi kuin edellisellä kerralla. Hänen mukaansa eduskuntavaalit haittasivat valmistautumista eurovaaleihin.

- EP-vaalien liikkeellelähtö on ollut verkkaista. Kansalaisten mielenkiinto vaaleihin on yleisesti ottaen vähäistä.

Rosengren toteaa vaalitiimin keräävän vielä voimia eduskuntavaalien jäljiltä. Hänen mielestään vasemmistoliitto kävi kohtuullisen kampanjan, joka on eduksi ajatellen eurovaaleja. Hän ilmoittaa vasemmiston tavoittelevan hienoista kannatuksen nousua tulevissa vaaleissa.

- Valtakunnallinen vaali lähtee eri asetelmasta kuin eduskuntavaalit. Saimme äskeisissä vaaleissa 10,9 prosentin kannatuksen ja pyrimme nostamaan ääniosuutemme 11:een prosenttiin, Rosengren sanoo.

Vihreissä odotetaan tiivistä kampanjaa

Vihreässä liitossa keskitytään eurovaaleihin toden teolla nyt, kun eduskuntavaalit on käyty. Puolueen kansainvälisten asioiden sihteeri Outi Hannula ei ilmoita tarkkoja lukuja, mutta kertoo vaalibudjetin olevan suurin piirtein samaa luokkaa kuin viime eurovaaleissa. Hänen mielestään pidempi kampanja-aika olisi ollut eduksi.

- Odotetaan tiivistä kampanjaa. Kyseessä on kesävaalit ja intensiiviset vaalit. Eurovaalit ovat kyllä jäämässä selkeästi varjoon, Hannula toteaa.

Vihreässä liitossa oltiin neljä vuotta sitten tyytyväisiä, kun euro- ja kunnallisvaalien päällekkäisyys mahdollisti samojen julisteiden käyttämisen mainonnassa. Nyt piirien satsauksen katsotaan keskittyneen suurelta osin eduskuntavaaleihin.

- Kampanjamateriaali alkaa olla valmiina ja nyt keskitytään vain eurovaaleihin, Hannula sanoo.

Eduskuntavaalien jälkeenkin julkinen keskustelu liittyen eurovaaleihin ollut laimeaa. Puolueiden näkemykset vahvistavat käsityksiä yleisestä kiinnostuksen puutteesta eurovaaleja kohtaan. Se on hieman yllättävää etenkin nyt, kun Suomi on loppuvuoden EU:n puheenjohtajamaa ja joutuu esittämään virallisia kantojaan hyvinkin merkittävissä kysymyksissä.

MIKKO LAITINEN
16.4.1999