Hallitusohjelma sai kiitosta elinkeinoelämältä

Veronnostoa arvostelleet varoittivat yritysten ryhtyvän suhtautumaan karsaasti investointeihin Suomessa eikä korotuksesta epäilty jäävän lopulta mitään valtion pussiin. Hallituksen on laskettu saavan korotuksesta korkeintaan miljardi markkaa.

Yrittäjäjärjestöjen yleisnäkemyksen mukaan ohjelmassa on otettu huomioon talouden realiteetit ja sitä pidettiin johdonmukaisena jatkona Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen politiikalle. Eniten kiiteltiin palkkatulojen verotuksen keventämistä, vaikka esimerkiksi Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen olisi toivonut vielä rivakampaa tahtia. Suunta on kuitenkin oikea.

Liiton laskelmien mukaan keskituloinen palkansaaja eli noin 12 000 markkaa kuukaudessa tienaava saa hallituskauden lopussa 300-400 markkaa enemmän käteen kuin nyt. Kauppiaiden mukaan hallituksen linjaus tukee kansalaisten ostovoiman lisäämistä ja mahdollistaa työvoiman lisäämisen.

Hyvin tärkeänä pidettiin myös valtion velalle asetettua kattoa ja linjausta saada valtiontalous ylijäämäiseksi. Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton TT:n mukaan ne ovat välttämättömiä terveelle talouspolitiikalle.

Keskuskauppakamarin mielestä valtion taloutta olisi pitänyt lähteä hoitamaan vielä säästäväisemmin. Se tuomitsi myös kaavaillun verovapauden poiston käyttelytileiltä "käsittämättömänä".

TT moittii pääomaveron korotusta

Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT pitää hallitusohjelman peruslinjaa oikeana. Kiitosta tulee mm. valtion velalle asetetusta katosta ja valtionyhtiöiden myyntitulojen käytöstä valtion velan pienentämiseen.

Näiden muistutetaan olevan välttämättömiä edellytyksiä terveelle talouspolitiikalle. Myös verenkevennysten kohdentamista kaikkiin tuloryhmiin kiitellään. Sitä pidetään tärkeänä signaalina ammattitaitoiselle työvoimalle, josta on paljon kysyntää myös ulkomailla. Myös päätöstä alentaa työllistämiskynnystä tuloloukkuja purkamalla pidetään kannatettavana.

Monien muiden tavoin TT arvostelee ankarasti yhteisö- ja pääomaverokannan korotusta 28:sta 29 prosenttiin.

- Korotus on huono viesti Suomesta. Se synnyttää epäilyn, että jokainen uusi hallitus kiristää yritysverotusta, TT:n varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela selvittää. Hän tähdentää korotuksen olevan kielteinen yritysten kasvu- ja investointiedellytyksille nimenomaan Suomessa. - Tämän seurauksena ei synny toivottuja työpaikkoja, hän summaa.

Korpela epäilee myös, että korotuksesta ei saada kaavailtuja lisätuloja valtiolle. Yritykset maksoivat viime vuonna tuloksestaan veroa noin 25 miljardia markkaa. Laskelmien mukaan 1 prosenttiyksikön lisäys kasvattaa veropottia 600-1 000 miljoonaa markkaa.

Korpelan mukaan Suomi poikkeaa tämän verotuksen korotuksella muiden teollisuusmaiden linjasta, sillä tänä vuonna kahdeksan OECD-maata alensi yhteisöverokantaa. Korottajia ei ollut.

Yritysten toimintaa ei saa heikentää

TT:n näkemyksen mukaan olennaista jatkossa on, ettei yritysten toimintaedellytyksiä heikennetä edelleen.

- Tämä merkitsee mm. sitä, että jo entisestään huippukireää energiaverotusta ei tule vaalikaudella lisätä ja että energian saatavuus on kyettävä kaikissa oloissa turvaamaan, TT tähdentää.

Jo tehdyistä linjauksista myönteisenä pidetään hallituksen päätöstä edistää pk-yritysten kasvuedellytyksiä ja helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosta. Teollisuuden etujärjestö katsoo 6-vuotiaiden esiopetuksen parantavan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja haluaa, että se muutetaan mahdollisimman pian varsinaiseksi koulunkäynniksi.

Sijoittajat pitävät ohjelmaa odotettuna

Sijoittajat pitivät uutta hallitusohjelmaa odotettuna. Kiitosta se sai erityisesti selkeästä valtion talouden tasapainottamisohjelmasta, mutta sitäkin tiedettiin odottaa jo vaalikeskustelun perusteella.

Sen sijaan pääoma- ja yhteisöveron nosto 1 prosenttiyksiköllä 29 prosenttiin sai myös markkinoilla arvostelua.

- Tällaisen veromuodon pitäisi olla mahdollisimman vakaa. Vastenmielisyys korotukseen johtuu siitä, että tähän asti voimassa ollut systeemi on toiminut ja tuottanut erittäin hyvin, osuuspankkiryhmän pääekonomisti Timo Lindholm selvittää.

Hänen mukaansa pidemmällä aikavälillä muutoksesta voi olla suurempaa murhetta kuin siitä lyhyellä aikavälillä voidaan saada hyötyä. Se vaikuttaa muiden muassa siihen, mihin yritykset investoivat ja mihin ne sijoittavat tuotantoaan, hän huomauttaa.

STT-PP
16.4.1999