 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Japanilaiset mutapainijat odottavat nousevaa aurinkoa
Viimeisen tutkimuksen mukaan Japanin teollisuuden talousodotukset ovat hiukan parantuneet. Maan taloustilanne on kuitenkin edelleen hyvin huono. Hallitus on syytänyt talouteen rahaa ja tehnyt pelastusohjelmia, mutta julkisen kysynnän lisääminen ei ratkaise ongelmia.Japanin keskuspankin neljännesvuosittainen Tankan-kysely kertoi pari viikkoa sitten, että Japanin teollisuuden tulevaisuuden odotukset olivat hiukan kohentuneet. Muutos ei ollut suuren suuri, mutta olipa kuitenkin. Japanin hallitus on pumpannut maan talouteen rahaa melkoiset määrät nostaakseen maan ylös kaksi vuotta jatkuneesta lamasta. Yksityinen kulutus on kuitenkin laskenut laskemistaan ja työttömyys on kasvanut. Vaikka uusin tutkimus kertoo odotusten parantuneen, niin valtaosa yrityksistä kuitenkin arvioi tulevan talouskehityksen huonoksi. Suuret yritykset ennakoivat pääomakulutuksensa vähenevän yli 9 prosenttia tänä vuonna, mikä ei lisää uskoa talouden elpymiseen. Hallituksen tukitoimet tehottomiaHallitus yritti elvyttää taloutta viime vuonna budjetissaan. Talouden heikkeneminen saatiin kyllä pysäytettyä, mutta kaikista toimista huolimatta talous ei ole lähtenyt kasvuun.Pääministeri Keizo Obuchin hallitus on kehittänyt valtaisan tukiohjelman pienyrityksille. Rakennusteollisuutta on tuettu rahoittamalla julkisia rakennustöitä, asunnonostajien asemaa on helpotettu veronalennuksilla ja pankkien pelastusohjelma on saatu aikaiseksi. Yksityistä kulutusta on yritetty elvyttää tekohengityksellä. Esimerkiksi vähän ansaitseville kotitalouksille on jaettu 100 dollarin arvoisia ostokuponkeja. Maassa on kuitenkin sodan jälkeisen ajan pahin työttömyys, ja kuluttajien usko talouden tulevaisuuteen on huono. Palkansaajien kotitalouksien kulutus laski vuositasolla helmikuussa runsaat 4 prosenttia. Käyttävissään olevista tuloista nämä kotitaloudet kuluttivat alle 70 prosenttia. Viime kuun alussa keskuspankki painoi yliyön talletusten korot lähelle nollaa. Pankki on syytänyt markkinoille rahaa viime joulukuun jälkeen, kun jeniä arvon puolustaminen valuuttamarkkinoilla päätettiin lopettaa. Japani on myös joutunut laskevien hintojen deflaatiokierteeseen, ja alhaisten korkojen toivotaan saavan talouteen liikettä. Lyhyiden korkojen lasku ei kuitenkaan ole vaikuttanut pitkiin korkoihin, jotka ovat viime aikoina nousseet. Syynä pidetään valtiontalouden kasvavaa alijäämää ja julkisen kulutuksen lisäystä, mikä on deflaatiosta huolimatta lisännyt inflaatiodotuksia. Markkinoilla pelätään myös valtion obligaatioden ylitarjontaa. Pankkisektorin pelastaminen alkanutJapanin pankkisektoria kalvaa valtava huonojen lainojen velkapommi. Pankkien roskalainojen määräksi on BBC:n mukaan arvioitu 584 miljardia dollaria. Pankkien suuret velat ovat ehkäisseet elinkelpoisten ja kasvukykyisten yritysten luotottamista. Tämä on osaltaan hidastanut maan elinkeinoelämän uudistumista.Hallitus on viimeinkin saanut aloitettua pankkien pelastusohjelman ensimmäisen vaiheen. Maan 15 johtavalle pankille aiotaan lainata 62 miljardin dollarin edestä rahaa, jotta ne selviäisivät lainoistaan eivätkä kaatuessaan vetäisi mukanaan osaa maan yrityksistä. Lainojen vastapainoksi pankit ovat luvanneet tehostaa toimintaansa ja siirtää vastuuta veloistaan myös osakkeenomistajiensa kannettavaksi. Ylikapasiteetista työttömyyteenHelmikuussa Japanin työttömyys kohosi 4,6 prosentin ennätystasolle. Luku ei tunnu meistä korkealta, mutta Japanissa se on huikea. Alhainen prosenttiluku selittyy osaksi erilaisella tilastointikäytännöllä ja osaksi japanilaisten yritysten elinikäisen työllistämisen politiikalla.Työttömyyden kasvu johtuu siitä, että talousvaikeuksiin joutuneet yritykset uudistavat rakenteitaan ja poistavat palkkalistoiltaan ylimääräistä väkeä. The Economist arvioi, että japanilaisissa yrityksissä on ehkä 4-5 miljoonaa työntekijää liikaa. Viime aikoihin asti yritysten johtajien arkuus, elinikäisen työllistämisen idea ja huonon julkisuuden pelko ovat ehkäisseet irtisanomiset. Yrityksillä on valtavasti ylikapasiteettia. Lainat ovat takavuosina olleet hyvin edullisia ja niitä on ollut tarjolla riittämiin. Mutta kun vienti ei vedä riittävästi, eikä julkisen sektorin kasvanut kysyntäkään riitä, ei yrityksille jää muuta vaihtoehtoa kuin panna pillit pussiin. Sony ilmoitti viime kuussa 17.000 työpaikan vähentämisestä. NEC aikoo poistaa 15.000 työntekijää ja Japanin johtavat pankit vähentävät väkeä 20.000:lla. Kun korvaavia työpaikkoja ei synny, tämä tietenkin lisää työttömyyttä. The Economistin laskelmien mukaan maan työttömyys kasvaa lähes 9 prosenttiin, jos yritykset potkaisevat pihalle puolet piilotyöttömistään. Vuoden aikana työttömyys on kohonnut 670.000:lla ja on nyt noin 3,1 miljoonaa. Valtionvarainministeri Kiichi Miyazawa on sanonut hallituksen olevan valmis lisäämään julkista kulutusta, jos se on työttömyyden voittamiseksi välttämätöntä. Kohtalonhetket edessäMiyazawa on tosin myös sanonut, että hallitus on jo tehnyt kaikkensa ja nyt on yksityisen sektorin vuoro toimia. Hän on siinä mielessä oikeassa, että maa alkaa olla tilanteessa, jossa valtion velan kasvattamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.Maan talouden elintoimintoja voidaan ylläpitää julkisin varoin, mutta samalla tarpeelliset rakennemuutokset hidastuvat. Hallitus ei myöskään ole vielä tehnyt suurinta osaa lupaamistaan uudistuksista, joilla purettaisiin talouden säännöstelyä. Japanin kohtalonkysymys on, kuinka kauan hallitus kykenee jatkamaan julkisen kulutuksen paisuttamista. Mitä sitten tapahtuu, kun valtio ei enää kykene ottamaan lisää velkaa?
HEIKKI JANTUNEN |
ULKOMAAT -SIVULLE