Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Aula kiirehtii työllisyyttä parantavia uudistuksia

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula arvioi lähikuukausien olevan etsikkoaikaa Lipposen toisen hallituksen työllisyyspolitiikassa. Hänen mukaansa hallituksen ohjelmassa on kirjauksia eräistä keskustan työreformista lainatuista esityksistä, joita aiotaan nyt selvittää.

Aula kehotti sunnuntaina Kemissä hallitusta tekemään selvityksensä pikatahtiin siten, että uudistusten toimeenpano alkaisi jo ensi vuoden budjetissa.

Työllisyyden olennainen paraneminen edellyttää hänen mukaansa työn antamista ja työn tekemistä helpottavia rakenteellisia uudistuksia. Niitä tarvitaan sosiaaliturvassa, työnantajamaksujen tasossa, verotuksessa ja työmarkkinoilla.

Pelkkä vakauspolitiikka ei Aulan mielestä riitä työllisyyden parantamiseen. Kaikkien ennusteiden mukaan talouskasvu on lähivuosina edellisvuosia hitaampaa.


Siimes haluaa lisätä kasvukeskusten asuntotuotantoa

Asuntoasioista vastaava toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) korostaa hallituksen olevan valmis yhteistoimintaan kasvukeskusalueiden kuntien kanssa asunnontuotannon turvaamiseksi.

Tuusulassa sunnuntaina puhunut Siimes muistutti, että kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa näillä alueilla työvoiman saantia ja hidastaa talouden kasvua.

Voimakas muuttoliike näkyy kohtuuhintaisten asuntojen kasvavana kysyntänä. Myös asunnottomuus on kääntynyt lievään nousuun. Samaan aikaan valtion tukeman asunnontuotannon aloitukset vähenivät vuoden 1997 noin 20 400 asunnosta noin 13 000 asuntoon vuonna 1998.

Myös yksityisten vuokra-asuntojen tarjonta on vähentynyt. Osittain sen vuoksi on vuokrataso kaupunkien keskustoissa nopeasti noussut. Siimeksen mielestä on tullut aika arvioida asuntopolitiikkaa kokonaisuudessaan.

- Uuden hallituksen asunto- ja yhdyskuntapoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on saada kasvukeskusalueiden epäsuotuisa asuntokehitys katkaistua ja lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, Siimes huomautti.


Tuomioja: Hallituksen muodostamistapa pudotti keskustan

Uuden hallituksen kauppa- ja teollisuusministerin Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä hallituksen pohjalle ei koskaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin nyt valittu. Hallituksen muodostamisessa käytetty tapa sulki hänen mukaansa pois esimerkiksi yhteistyön keskustan kanssa.

Jos SDP olisi valinnut kumppaniksi keskustan, se olisi vaatinut tarkempia keskusteluja.
- Tapa joka valittiin oli ilmaus siitä, että itse asiassa halusimme jatkaa nykyisellä pohjalla, Tuomioja totesi lauantaina ruotsinkielisten sosialidemokraattien kokouksessa Helsingissä.

Tuomioja kuului niihin SDP:n edustajiin, jotka olisivat halunneet tutkia lähemmin yhteistyön mahdollisuuksia keskustan kanssa.

Hänen mukaansa nyt ei tehty mitään yritystä siihen suuntaan. Suuri enemmistö SDP:n eduskuntaryhmässä halusi yhteistyökumppaniksi kokoomuksen, vaikka Tuomiojan mukaan keskusta oli lähempänä sosialidemokraatteja ohjelmakysymyksissä.

Keskustan syrjäyttämisen ratkaisi puoluetta kohtaan tunnettu epäluulo muuallakin kuin SDP:ssa. Tuomioja kutsui sitä uskottavuuskriisiksi. Hän korosti kuitenkin, että nyt on aika normalisoida suhteet keskustaan.

Keskustan piiristä vihjailtiin heti hallituspohjan selviämisen jälkeen SDP:n antaneen ymmärtää, että vanhan hallituspohjan jatkamisesta tehtiin ratkaisu jo kaksi kuukautta ennen vaaleja.


Koskinen: Demarien tulisi pitää esivaali

Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) mielestä SDP:n tulisi järjestää jäsenäänestys siitä, kenet puolue nimeää presidenttiehdokkaakseen. Koskisen mukaan kansanvallan periaatteet puoltavat jäsenäänestystä siinäkin tapauksessa, että lopputulos näyttäisi itsestään selvältä.

- Meillä on onneksi valinnanvaraa pätevistä ehdokkaista - tietysti riippuen siitä, ketkä potentiaalisista ehdokkaista suostumuksensa antavat, sanoi Koskinen lauantaina Tampereella.

Koskinen esitti näkemyksensä Pirkanmaan sosialidemokraattien kevätkokouksessa. Hän korosti, että presidentti on edelleen merkittävän vallan käyttäjä, vaikka ensi vuonna voimaan tuleva uusi valtiosääntö kaventaakin hänen sisäpoliittisia valtaoikeuksiaan.

Presidentti Martti Ahtisaari on luvannut huhtikuun lopulla ilmoittaa, aikooko hän pyrkiä uudelle presidenttikaudelle. Hänen haastajakseen on eri yhteyksissä povailtu lähinnä ulkoministeri Tarja Halosta (sd.).

Parin viikon takaisen Demari -lehden mukaan myös EU-parlamentin oikeusasiamies Jacob Söderman (sd.) harkitsee presidenttiehdokkaaksi pyrkimistä.


Yrittäjien Heikkilä: Työmarkkinoiden rakenne jää uudistamatta

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä kaipaa hallitusohjelmaan merkittäviä työmarkkinoiden rakenteiden uudistamiseen tähtääviä toimia. Niiden puuttumista hän pitää seurauksena ay-liikkeen vahvasta painostuksesta.

Heikkilä otaksui lauantaina Taipalsaarella, että edelleen jatkuvan suurtyöttömyyden hoitaminen on ammattiyhdistysliikkeelle sittenkin vähemmän tärkeä asia.

Hän arveli ay-liikkeen tähtäävän 2010-luvulle, jolloin kansan ikärakenteen muutos on muuttanut suurtyöttömyysongelman työvoimapulaksi.

Heikkilän mukaan ay-liikkeen viivytystoiminnan seurauksena yhteiskunta joutuu hoitamaan suurtyöttömyyden kustannuksia aina siihen saakka, kunnes suuret ikäluokat siirtyvät täysin palvelleina eläkkeelle.

- Toinen seuraus on se, että työttömyyden torjunta jää itse asiassa markkinavoimien tehtäväksi, kun muunlaisia keinoja ei ole käytettävissä. Talouskasvun aikana työttömyystilanne kohentuu jonkin verran, mutta heikkenee taas voimakkaasti taloudellisesti huonompina aikoina, Heikkilä huomautti.


SKP:n Viitaniemi: Hallitusohjelma läpikotaisin oikeistolainen

SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi pitää Lipposen toisen hallituksen ohjelmaa läpikotaisin oikeistolaisena. Hänen mielestään sen periaatteena on ylikansallisten yhtiöiden ja kotimaisen suurpääoman etujen turvaaminen, jolle kaikki muu on alistettu.

Ohjelmassa ei ole Viitaniemen mukaan oikeudenmukaisuuden siementäkään. Sosiaalisen eheyden sijasta se jakaa kansan entistä jyrkemmin suosimalla rikkaita köyhien kustannuksella.

- Hallituksen ohjelma hylkää kaikki eläkeläisille ja työttömille annetut lupaukset ja kiristää pienituloisten verotusta. Sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen leikkaamista jatketaan, Viitaniemi moitti lauantaina Iissä.


Vanhanen tyytymätön verolinjauksiin

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Matti Vanhanen arvostelee Lipposen toisen hallituksen verotusta koskevia suunnitelmia. Hallitus on hänen mukaansa siirtämässä verorasitetta yhä enemmän kohti sellaisia veroja, joiden maksamiseen ihmisen tulotaso ei vaikuta.

Vanhanen pitää epäoikeudenmukaisena mm. sosiaali- ja terveysmaksujen korottamista sekä kiinteistöverojen nostamista. Siitä tulevat kärsimään etenkin lapsiperheet ja eläkeläiset, jotka ovat kunnallisten palvelujen suuria käyttäjiä.

Karkkilassa lauantaina puhunut Vanhanen kertoi, että hallitusneuvotteluissa nostettiin keskustan vaatimuksista vain yksi asia kielteisessä mielessä esille. Lipponen ei hyväksynyt kansaneläkkeiden pohjaosan leikkauksen keskeyttämistä.

- Tämä pieni yksityiskohta kuvaa paljon siitä, millaisella asenteella hallitus muodostettiin. Kansalaisten vaaleissa ilmaisema tyytymättömyys ohitettiin olankohautuksella, Vanhanen huomautti.


Sorsa poistaisi yli 50-vuotiaiden sosiaaliturvamaksut

Työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa esittää yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen poistamista kokonaan. Hän tarjoaa tätä muutosta porkkanana työnantajille. Se kannustaisi pitämään yli 50-vuotiaita työssä ja madaltaisi samalla ikääntyneiden henkilöiden palkkaamiskynnystä.

Sorsa toivoo Lapin Kansan lauantaina julkaisemassa haastattelussa ajatukselleen vastakaikua, vaikka järjestelmä maksaisikin yhteiskunnalle joka vuosi 2-2,5 miljardia markkaa.

Kansliapäällikkö Sorsa pelkää Suomen työvoimavarojen ehtyvän vuoteen 2010 mennessä. Työvoimaministeriön selvityksen mukaan työvoiman kysyntä nousee 600 000-700 000 hengellä seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.

Työvoiman tarve lisääntyy Sorsan mukaan kaikilla muilla aloilla paitsi maataloudessa. Teollinen työ tarvitsisi ensi vuosikymmenellä peräti 120 000 uutta työntekijää.

Koonnut: IA
18.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE