Äärikansallinen puolue menestyi yllättävän hyvin

Pääministerin puolue menestyi Turkissa


Pääministeri Bülent Ecevitistä tulee Turkin seuraavankin hallituksen päämies. Kun 95 prosenttia sunnuntaisten parlamenttivaalien tuloksista oli laskettu, Ecevitin Demokraattinen vasemmistopuolue oli saanut äänistä lähes 22 prosenttia, mikä antaa sille ainakin 133 parlamenttipaikkaa.

Vuoden 1995 vaaleissa puolue sai runsaat 14 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä sai yllättäen äärikansallismielinen Kansallinen toimintapuolue, jolla ei ole ollut edustajia parlamentissa 22 vuoteen.

Puolue on viime aikoina pyrkinyt eroon radikaalin maineestaan ja muuttanut linjaansa maltillisempaan suuntaan. Nyt sille oli ääntenlaskun loppusuoralla kertynyt hiukan yli 18 prosenttia äänistä, mikä merkitsee 128-130 paikkaa.

Pääministerin puolueen ohella ennakkosuosikkina pidetty islamilainen Hyve-puolue oli vaalien selvä häviäjä. Laskennan loppuvaiheessa sen osuus oli pudonnut viime vaalien 21 prosentista vajaaseen 16 prosenttiin. Puolue menestyi kuitenkin hyvin paikallistasolla saamalla mm. Istanbulin ja Ankaran kaupunginjohtajien paikat.

Vaalituloksen arvioitiin tuoreeltaan johtavan vaikeisiin hallitusneuvotteluihin. Vaalien oli toivottu tuovan Turkkiin aiempaa vakaamman poliittisen tilanteen, jotta tarpeelliset talousuudistukset voitaisiin toteuttaa.

Kansallisen toimintapuolueen johtaja Devlet Bahceli ilmoitti kuitenkin heti olevansa valmis hallitusneuvotteluihin Ecevitin kanssa.

Neljänneksi suurimmaksi puolueeksi nousi entisen pääministerin Mesut Yilmazin Isänmaa-puolue, jonka äänisaalis oli reilut 13 prosenttia. Isänmaa on siten varteenotettava hallituskumppani.

Toisen entisen pääministerin Tansu Cillerin johtama Oikea tie -puolue sai hiukan yli 12 prosenttia äänistä.

Öcalanin pidätys lisäsi Ecevitin kannatusta

Tarkkailijoiden mukaan Ecevitin kannatusta lisäsi ilmeisesti se, että hän onnistui pidättämään kurdijohtaja Abdullah Öcalanin helmikuussa. Turkki on käynyt 15 vuotta sotaa Öcalanin johtamaa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan, jonka tavoitteena on itsehallinto Kaakkois-Turkin kurdialueelle.

Sota on vaatinut noin 31 000 ihmishenkeä, aiheuttanut valtavan pakolaistulvan ja jarruttanut alueen taloudellista kehitystä.

Ulkomailla pitkään piileskelleen Öcalanin saaminen oikeuteen Turkkiin on kansan silmissä tehnyt Ecevitistä kansallissankarin. Kurdikysymyksen jatkuva esilläolo on poliittisten tarkkailijoiden mukaan myös omiaan lisäämään kansallismielisiä tunteita turkkilaisten keskuudessa.

Ecevit itse ei ollut yllättynyt vaalivoitostaan.
- Merkit viittasivat siihen, että olemme voittamassa, hän totesi lyhyesti.

Kurdimielinen HADEP-puolue sai kannatusta Turkin kaakkoisosissa.

Äänestäminen on Turkissa pakollista sakon uhalla. Uurnilla kävi 84,5 prosenttia äänioikeutetuista. Parlamentissa on kaikkiaan 550 paikkaa.

Ainakin kuusi ammuttiin

Vaalipäivä ei sujunut kaikkialla rauhallisesti. Turkkilaisten tiedotusvälineiden mukaan ainakin kuusi ihmistä ammuttiin kuoliaaksi, kun kylien johtajiksi pyrkivien ehdokkaiden ja heidän kannattajiensa välille oli syntynyt erimielisyyksiä.

Yhteenotoista kaksi tapahtui kurdienemmistöisessä Kaakkois-Turkissa. Basaran kylässä kahden eri ehdokkaan kannattajien ammuskelussa kuoli neljä ihmistä. Samassa maakunnassa sijaitsevassa Fistikozun kylässä ammuttiin puolestaan erään ehdokkaan sukulainen.

Kylien johtajat ovat Turkin paikallishallinnon ensimmäinen aste ja hyvin vaikutusvaltaisessa asemassa etenekin syrjäisellä maaseudulla.

Kurdisissit iskivät

Neljä ihmistä kuoli ja viisi haavoittui vaalipäivänä Sivasin maakunnassa kun kurdien PKK-järjestö tulitti sotilasajoneuvoa, kertoi Anatolia uutistoimisto.

Kuolleista kaksi oli ääntenlaskijoita, joita auto oli kuljettamassa eräästä kylästä Sivasin kaupunkiin. Myös kaksi sotilasta kuoli ja neljä haavoittui.

Turkin itäosassa puolestaan sotilaiden kerrottiin surmanneen kaksi kurdisissiä, jotka olivat olleet aikeissa tehdä pommi-iskun.

STT-IA
19.4.1999

ULKOMAAT -SIVULLE