 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uudet salkunkantajat esittelyssä
Lipposen uudet ministerit ovat kokeneita politiikan ammattilaisia. Eduskunnassa tuoreet salkkuniekat ovat istuneet keskimäärin kaksi kautta, mutta parhaimmillaan poliittinen ura ulottuu jo kolmen vuosikymmenen taakse. Puolet Lipposen kakkoshallituksen ministereistä on uusia, heistä tosin Kari Häkämiehellä on aiempaakin ministerikokemusta. Uusien ministerien joukossa on tohtori ja kaksi lisensiaattia. Tuomioja, Soininvaara ja Hassi ovat akateemisten näyttöjensä ohella julkaisseet runsaasti muutakin kirjallisuutta. Ministereistä kolmella ei ole akateemista loppututkintoa. Iältään uusi ministerijoukko on eduskunnan 47 -vuoden alapuolella. Alueellisesti Pohjanlahden perukka on vankimmin edustettuna, sillä ministereistä kaksi on Oulusta ja yksi Kemistä. Joukossa on niinikään turkulainen, pari stadilaista, hämäläistä ja yksi sudeettisavolainen.
Perho on sosiaalialan ammattilainen
Sosiaali- ja terveysministeriksi nimitetyllä kokoomuksen puoluesihteerillä ja valtiotieteen maisterilla Maija Perholla (50) on takanaan pitkä, yli 30-vuotta kestänyt poliittinen ura ennen ensimmäistä ministerinsalkkuaan.
Maanviljelijäperheen tytär ja toisen polven kansanedustaja otti puolueen jäsenkirjan jo 19-vuotiaana. Valmistuttuaan valtiotieteen maisteriksi vuonna 1974 hän toimi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelutehtävissä Turussa, kunnes hänet nimitettiin sosiaalitoimenjohtajaksi vuonna 1985. Eduskuntaan Perho nousi vuonna 1991. Myös Perhon luottamustoimet painottuva sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikassa toiminut Perho on vaikuttanut mm. Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtajana sekä Kehitysvammaliiton, Alzheimer-keskusliiton ja Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Leonia-pankin hallintoneuvoston jäsen hän on ollut vuodesta 1996. Vapaa-aikansa hän käyttää mieluiten elokuva-iltoihin, lukemiseen, ulkoiluun, puutarhanhoitoon, sienestykseen ja mökkeilyyn. Perho on naimisissa, ja hänellä on kaksi aikuisikään ehtinyttä tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan.
Kokemusta sisäministeriöön
Uusi kokoomuslainen sisäministeri Kari Häkämies palaa politiikkaan palveltuaan Kuopion kaupunkia kaupunginjohtajana vain kahdeksan ja puoli kuukautta. Tosin hänen ministerikautensa ei näillä näkymin kestä kuin korkeintaan vuoden verran. Jo vuosi sitten Häkämies vakuutti, ettei kaupunginjohtajuus ole hänelle mikään välietappi tai ponnahduslauta muualle.
Häkämiehen valinta ministeriksi oli selkeästi kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön ajatus. Suomen EU-puheenjohtajakaudella tarvitaan kokemusta EU:n oikeus- ja sisäasioista, ja sitä Häkämiehellä on entisenä oikeusministerinä. Häkämies on Niinistön hyvä kaveri ja luottomies. Häkämies on piakkoin 43 vuotta täyttävä juristi. Kokoomuksen kotkalaisena kansanedustajana "Häksy" Häkämies oli vuodesta 1987 viime vuoteen. Hän oli jo toisen polven kansanedustaja. Nyt suvun parlamentaarikkoperinteitä jatkaa pikkuveli Jyri. Häkämies on naimisissa, ja hänellä on yksi lapsi
Lindén ponnahti kulttuuriministeriksi
Uuden hallituksen kulttuuriministeri Suvi Lindén, 36, on Oulusta. Hänen nimensä oli esillä jo alkuvuodesta, kun liikenneministerin paikalta eronneelle Matti Auralle etsittiin seuraajaa.
Lindén on eduskunnan ympäristö- ja liikennevaliokuntien jäsen sekä sivistysvaliokunnan varajäsen. Hän on opiskellut maisteriksi Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella. Pro gradu -työssään hän tutki kansanedustajan työn tiedonhallintaa uuden tekniikan valossa.
Lindén valittiin eduskuntaan ensi kertaa 1995. Sitä ennen hän työskenteli ohjelmoijana Oulun kaupungin atk-keskuksessa. Kulttuuriministerin toimialoista ainakin liikunta on Lindénille tuttu. Hän on vuodesta 1995 asti ollut valtion liikuntaneuvoston varajäsen sekä liikuntapoliittisen jaoston varapuheenjohtaja. Lisäksi hän toimii sekä Kaukalopalloliiton että Oulun uimareiden puheenjohtajana. Hän myös kilpaili 70-luvulla uimahyppääjänä ja ylsi ponnahduslautahypyissä jopa SM-hopealle. Uusimmaksi liikuntaharrastuksekseen Lindén mainitsee golfin peluun. Lindén on myös VR-yhtymän hallintoneuvoston varapuheenjohtaja sekä Valtion asuntoneuvoston ja Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen. Kotiseudullaan hän vaikuttaa muun muassa Oulun kaupunginvaltuutettuna sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston puheenjohtajana ja Oulun ammattikorkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana.
KTM sai ulkopolitiikan asiantuntijan
Kauppa- ja teollisuusministeriksi nimitetty valtiotieteen tohtori, ekonomi Erkki Tuomioja (sd.) olisi voitu sijoittaa monen muunkin ministeriön johtoon. Vuonna 1970 eduskuntaan valittu, 52-vuotias älykkö on tunnettu poikkeuksellisen asiantuntevana ammattipoliitikkona.
Tuomiojan pääsy hallitukseen vasta nyt saattaakin johtua radikaalitaustan lisäksi siitä, että miestä on pidetty liian fiksuna poliitikoksi. Luottamusta on kuitenkin riittänyt mm. eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävään.
Tuomiojalla on takanaan hallintoneuvoston jäsenyyksiä mm. Nesteessä, Fortumissa ja Finnfundissa. Vuosina 1983-1996 Tuomioja oli Osuusliike Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Vuonna 1979 Tuomioja siirtyi Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi, mutta palasi eduskuntaan 1991. Kielitaitoisen Tuomiojan vahvin laji talouspolitiikan ohella on ulkopolitiikka. Viime eduskunnassa hän oli EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan puheenjohtaja. Helsingin yliopiston politiikan historian dosentti on kirjoittanut ulkopolitiikan ja historian alueilta toistakymmentä kirjaa ja tutkimusta. Himojuoksijaksi luokiteltu Tuomioja on ollut myös lukuisissa urheilujärjestöjen johtotehtävissä. Tuomioja on poliitikko- ja kulttuurisukua. Kuuluisimpia sukulaisia ovat vuonna 1956 Urho Kekkoselle presidentinvaaleissa hävinnyt suurlähettiläs Sakari Tuomioja ja isoäiti, kirjailija, Yleisradiota johtanut Hella Wuolijoki. Tuomioja on naimisissa tal.tiet. kand. Marja-Helena Rajalan kanssa.
Opetusministeriksi terveydenhoitotaustalta
Uuden hallituksen sosiaalidemokraattinen opetusministeri Maija Rask, 48, tulee Kemistä, jossa koulusäästöt ovat viime vuosina olleet ankaraa todellisuutta. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, joissa ammateissa hän toimi ennen 1991 alkanutta kansanedustajanuraansa.
Rask on valtiovarainvaliokunnan ja kansliatoimikunnan jäsen sekä ulkoasiainvaliokunnan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsen. Kemissä hän on toiminut pitkään kaupunginvaltuustossa, sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallituksessa ja kirkkovaltuustossa. Ajankohtaisista koulutuspolitiikan kysymyksistä Rask on ennättänyt ottaa kantaa ainakin ehdotettuun yliopisto-opintojen aikarajaan. Kolumnissaan viime syksynä hän tyrmää ajatuksen ja arvioi opiskelijoiden tietävän itse oman parhaansa. Raskilla on itsellään neljä lasta. Heistä kaksi on parikymppisiä opiskelijoita ja kaksi käy vielä peruskoulua. Rask kertoo lukevansa mieluiten runoja ja mietelmiä, ihailevansa äiti Teresaa ja pitävänsä muun muassa lentopallosta. Sivulta löytyy myös Raskin itsensä kirjoittamia tanka-runoja.
Koskinen väänsi demareita perustuslakiuudistuksen taakse
Sosiaalidemokraattinen oikeusministeri Johannes Koskinen on kolmannen kauden kansanedustaja Hämeenlinnasta. Tyypillisenä hiljaisena hämäläisenä hän ei ole ollut politiikan parrasvaloissa, joten oman vaalipiirin ulkopuolella hänestä ei ole tullut erityisen tuttu suurelle yleisölle.
Koulutukseltaan Koskinen on juristi, kuten oikeusministerin pitääkin olla. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana hän on ollut tarmokkaasti ajamassa perustuslakiuudistusta, jolla mm. hallituksen nimitysvalta siirtyy entistä enemmän tasavallan presidentiltä eduskunnalle. Hän oli kääntämässä myös SDP:n eduskuntaryhmää uudistuksen taakse. Ennen kansanedustajakauttaan Koskinen toimi ay-lakimiehenä, työministeriön virkamiehenä ja SDP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä. Viime vuosikymmenellä hän oli myös työministerin erityisavustaja. Kunnallisia luottamustehtäviä Koskisella on ollut yli 20 vuotta. Aluksi hän toimi Janakkalan kunnanvaltuustossa ja sen jälkeen Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa. Koskinen täytti viime joulukuussa 44 vuotta. Hän on naimaton, mutta hänen kerrotaan kuitenkin asuvan avoliitossa. Poliittisissa piireissä Koskinen tunnetaan raittiusmiehenä. Alkoholi ja tupakka eivät kuulu hänen nautintoihinsa. Liioin kahvi ei maistu hänelle.
Alueministeri Oulusta
Kunta- ja alueministeri, oululainen Martti Korhonen, 46, oli lähellä herrahissiä jo neljä vuotta sitten, kun edellistä hallitusta kasattiin. Sukupuoli vain oli väärä. Vasemmistoliiton toiseksi ministeriksi Claes Anderssonin rinnalle piti saada joku pohjoisemmasta Suomesta. Korhosen ohitti politiikassa vasta tulokas, mutta siinä tilanteessa sopivaa sukupuolta edustanut Terttu Huttu-Juntunen.
Vaalikauden puolivälissä Korhonen nostettiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Taustalla oli sama tukijoukko, joka sittemmin ajoi häntä myös puolueen puheenjohtajaksi. Puoluekokouksessa hän kuitenkin hävisi Suvi-Anne Siimekselle. Tiukka kisa ei jättänyt jälkiä kaksikon väleihin. "Jerusalemin suutarina" maata kiertänyt Korhonen vaikutti lähinnä helpottuneelta. Asema eduskuntaryhmän puheenjohtajana auttoi Korhosta ministeritielle, mutta ratkaisevaa oli lopulta se, että hän on siitä osasta Suomea, jossa vasemmistoliiton kannatus on vahvinta. Lupsakkaalla otteellaan Korhonen on ryhmäjohtajana onnistunut sovittelemaan erilaisia näkemyksiä, mutta minään poliittisena linjanvetäjänä hän ei ole erityisesti näkynyt. Autonasentajan opin saanut Korhonen toimi ennen tuloaan kansanedustajaksi 1991 kaupungin työntekijöiden pääluottamusmiehenä kotikaupungissaan. Kotona Oulussa Korhosella on erikoishammashoitajana työskentelevä vaimo ja rannassa vene. Kaksi aikuista poikaa ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Biaudet perehtynyt lastensuojeluun
Ensimmäistä kertaa ministerinsalkkujen jakoon osallistunut RKP:n kansanedustaja ja oikeustieteen ylioppilas Eva Biaudet on edennyt poliittisella uralla tasaisesti ja määrätietoisesti. Helsinkiläinen Biaudet ponnahti kunnallispolitiikkaan eli Helsingin kaupunginvaltuustoon kymmenen vuotta sitten. Pari vuotta tämän jälkeen eli vuonna 1991 hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan.
Toisena eduskuntakautenaan Biaudet johti jo eduskuntaryhmäänsä. Kolmas kausi toi hänelle peruspalveluministerin salkun, tosin vain kaksivuotiskaudeksi. Kansanedustajan työn ohella Biaudet on ollut aktiivinen etenkin lastensuojeluasioissa. Hän on toiminut mm. kansainvälisen lastensuojelujärjestön Yhteiset lapsemme ry:n sekä Folkhälsanin kansainvälisen lastenkodin hallituksessa. Sosiaaliasioiden lisäksi Biaudet on ollut kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja ajoi ponnekkaasti EU-jäsenyyttä. Myös ympäristö, pakolais- ja ihmisoikeuskysymykset ovat olleet Biaudet'lle läheisiä ja hän lukee ne myös vapaa-ajan harrastuksiinsa. Ympäristöasioita hän on hoitanut myös eduskunnan ympäristövaliokunnassa sekä Helsingin ympäristölautakunnassa. Pakolaisasioihin hän on pureutunut mm. toimimalla Suomen Pakolaisavun puheenjohtajana. Muiksi harrastuksikseen 38-vuotias kolmen lapsen äiti mainitsee kahvilat, elokuvat ja suklaan syönnin, mutta kaikkea vain kohtuullisesti.
Kirjailija ja insinööri
Ympäristöministeriksi nimitetty Satu Hassi tuo hallitukseen teknistä tietoutta ja kirjoittajan taitoja. Hassi on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti, ja hänen erikoistumisalansa on sähkövoima- ja energiatekniikka.
Opiskeluaikanaan hän toimi aktiivisesti vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä. Kouluaikojen vaikutusväylä oli Teiniliitto. Tamrockin ensimmäinen naisinsinööri vaihtoi työpaikkansa 80-luvun alussa Tampereen teknillisen korkeakouluun. 1980-luvun puolivälissä Hassi jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Kirjailijauraan mahtuu runokokoelma, romaani, tv-näytelmä, oppikirjoja ja pamfletteja. Tuotannossaan Hassi tarjoaa muun muassa naisnäkökulmaa tekniikkaan. Hassi aloitti uransa vihreänä poliitikkona 80-luvun puolivälissä Tampereella, jossa hänet valittiin kaupunginvaltuustoon Vihreä vaihtoehtoinen Tampere -listalta. Vuosikymmenen lopussa Hassin nousu puolueen sisällä alkoi: hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi 1989. Eduskuntaan hän nousi vuonna 1991. Vihreän liiton puheenjohtajaksi hänet valittiin kaksi vuotta sitten. Hassi (47) on naimissa ja hänellä kaksi tytärtä.
Älykkö odottaa vuoroaan
Vasta kahden vuoden kuluttua ministerin tehtävään nousevalla valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaaralla on takanaan yliopistoura, jota hän voinee hyödyntää myös ministerin tehtävässä. Kansantaloustiedettä ja tilastotiedettä opiskellut Soininvaara on toiminut mm. vt. apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa vuosina 1976-85.
Vihreä ministeri on kirjoittanut myös lukuisia kirjoja mm. vihreästä markkinataloudesta ja hyvinvointivaltion eloonjäämisopista. Tuorein teos "Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä" tähtää samaan tavoitteeseen kuin hallitusohjelmakin. Hän on saanut myös Pro Oeconomia-palkinnon eli Talous-Finlandia palkinnon parhaasta talouskirjasta vuonna 1995. Näkyvän poliittisen uransa Soininvaara aloitti Helsingin kunnallispolitiikassa vuonna 1985. Tästä lähtien hän on istunut kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallituksen jäsen hän oli vuosina 1985-86 ja varapuheenjohtaja 1991-95. Eduskuntaan Soininvaara valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Yhden kauden tauon jälkeen hän ponnahti takaisin Arkadianmäelle ja vuodesta 1997 lähtien hän johti eduskuntaryhmäänsä. Kansanedustajakautenaan Soininvaara on ollut tiiviisti mukana muokkaamassa suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Hän oli mm. ympäristöministeri Pekka Haaviston vakiosijainen sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä. Lisäsäästöjä valtion budjettiin Soininvaara etsi Sisko Sepän giljotiinityöryhmässä ja Arja Alhon kannustinloukkutyöryhmässä hän oli sovittamassa yhteen verotusta ja sosiaaliturvaa. Harrastuksikseen kolmen lapsen isä mainitsee maailmanparantamisen ja pyöräilyn.
STT-PP |
POLITIIKKA -SIVULLE