Vasemmistoliitolla edessä kiperä hallituskausi

Puolueen varapuheenjohtaja Esko Seppänen tunnustautui Kansan Uutisten artikkelissaan vaalien jälkeen kansanrintamahallituksen kannattajaksi ja todisteli monin tavoin kuinka Keskusta olisi kuitenkin Kokoomusta parempi kumppani ja porvaripuolueenakin pienempi paha. Vasemmistoliiton menestyksen eväiksi Seppänen linjasi vähemmän kuria ja pakkoja, enemmän moni-ilmeisyyttä. Hän peräänkuulutti myös punavihreyden politisointia veropolitiikan avulla.

Seppäsen linjoilta löytyikin tämän viikon tiistain eduskuntaryhmän kokouksessa ainakin viisi ryhmän jäsentä. He arvostelivat jyrkkään sävyyn hallitusneuvottelujen tuloksia ja eritoten talous- ja sosiaaliratkaisuja sekä ohjelman ulkopoliittista osaa. Kansanrintamaa kannattanut Esko-Juhani Tennilä katsoi, että vasemmistoliitto on mukautunut "kokoomuksen kivikovaan linjaan". Hän luettelikin vielä kymmenen asiakohtaa, joista on syytä käydä neuvotteluja.

Tennilän listalta löytyy myös tulevat kipupisteet. Hän moitti veroratkaisuja, joissa kevennyksiä menee myös isotuloisille samaan aikaan kun pienituloisia erityisesti rasittavat kunnalliset maksut nousevat. Täysin riittämättömänä pidettiin myös 50 markan korostusta kansaneläkkeeseen vuonna 2002. Myöskään työmarkkinatuen korottamisesta tai opiskelijoiden etuuksien lisäämisestä ei saatu mainintaa ohjelmaan.

Ulkopoliittiset muotoilut saivat kritiikkiä Jaakko Laaksolta, jonka mukaan ohjelma tekee mahdolliseksi sekä taisteluhelikoptereiden hankkimisen että Suomen osallistumisen rauhaanpakottamisoperaatioihin.

Viisikko vastusti hallitusta

Keskiviikon kokouksessa kritiikki kääntyi äänestykseksi, jossa viisi eduskuntaryhmän jäsentä vastusti hallitusratkaisua. He olivat Esko Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa, Veijo Puhjo, Jaakko Laakso sekä eduskuntaan nyt ensi kertaa valittu Unto Valpas. Viime vaalikauden alussa vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen johti kolmen kansanedustajan erottamisen ryhmän jäsenyydestä. Sosiaalileikkauksia vastaan äänestäneet Tennilä, Kuoppa ja Puhjo perustivat oman vasemmistöryhmänsä.

Vastaava kehitys on tuskin mahdotonta nytkään, vaikka tosin vaikeampaa. Samanlaisia kipeitä päätöksiä tuskin tulee eteen kuin viime kaudella ja toisaalta muun muassa puoluesihteeri Ralf Sund on vihjannut, että aivan yhtä tiukkaa ryhmäkuria tuskin tarvitaan kuin viime kaudella.

Irtoamishaluja saattaa lieventää myös se, että eduskuntaryhmän viisikko ei juuri tukea saanut puolueen valtuustosta. Yhteiskokouksen hallitusäänestyksessä nimittäin vain kolme valtuuston jäsentä vastusti hallitusratkaisua. Yhteisäänestyksen tulos oli 61-8, kun se neljä vuotta sitten oli 47-25.

Ulkopolitiikka ongelmaksi

Talouden sijaan vasemmistoliiton ongelmaksi saattaa nousta nelivuotiskaudella ulkopolitiikka. Ulkoministeri Tarja Halonen joutui vakuuttamaan keskiviikon kokousväelle, ettei Suomen linjaa olla muuttamassa. Euroedustaja Esko Seppästä eivät ministerin puheet vakuuttaneet. Hän toisti epäilynsä siitä, että uusi kirjaus merkitsee Suomen lähentymistä Natoon.

Puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes teki myös hallitusneuvotteluissa Paavo Lipposelle selväksi, että vasemmistoliitto ei hyväksy taisteluhelikoptereiden hankintaa. Puolue ei myöskään hyväksy rauhanturvalain muuttamista niin, että Suomi voisi olla mukana muissa kuin YK:n tai Ety-järjestön valtuuttamissa toimissa.

Kun tulevan hallituskauden aikana kuitenkin joudutaan ottamaan kantaa muun muassa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden kehittämiseen, saattaa Vasemmistoliitto joutua harjoittelemaan ympyrän neliöintiä.

PETE PAKARINEN
16.4.1999