Kosovon pitkän ajan rahoitus hiertää yhä
EU:n budjetti läpi parlamentissa
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina EU:n ensi vuoden talousarvion. Viimeiset esteet budjetin hyväksymisen tieltä raivattiin, kun parlamentti ja ministerineuvosto pääsivät viime hetken
neuvotteluissa sopuun kiistaa herättäneestä Kosovon jälleenrakentamisen rahoituksesta.- Parlamentti sai lopulta 75 prosenttia siitä mitä se budjetissa halusi. Se on erittäin hyvä tulos, parlamentin budjettimietinnön laatija, ranskalainen konservatiivi Jean-Louis Bourlanges totesi talousarvioäänestyksen jälkeen.
Pitkin matkaa ministerineuvosto hyväksyi useita parlamentin kannalta tärkeitä tarkistuksia noin 92 miljardin euron suuruiseen budjettiin.
Sen sijaan ministerineuvosto ei suostunut avaamaan Kosovon vuoksi budjettiraameja ulkosuhteiden menojen osalta, kuten parlamentti alunperin toivoi.
Ensi vuoden budjetissa sodan runtelemalle Kosovolle suunnatut 360 miljoonaa euroa kasataan erilaisin siirroin sekä hyödyntämällä budjettiin sisältyvää 200 miljoonan euron suuruista joustovaraa.
- Olen iloinen, että sopu parlamentin kanssa syntyi viime hetkellä. Tämä mahdollistaa sen, että Kosovon ihmiset saavat avustukset ilman viivytyksiä.
- Lisäksi pidän tärkeänä rahoituskehyksissä pysymistä, koska tällä tavalla taataan budjetin kurinalaisuus, EU:n puheenjohtajamaan edustajana parlamentin kanssa sopua hieronut toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) totesi lehdistötilaisuudessa.
Kosovon jälleenrakentaminen nousi ongelmaksi, koska sodan tuhot tulivat ilmi vasta sen jälkeen, kun EU:n budjetin rahoitusnäkymät oli ehditty lyödä lukkoon.
Kosovo ongelma pitkässä juoksussa?
Kun Siimes ilmoitti parlamentin istuntosalissa kompromissin syntymisestä, seurauksena oli raikuvat aplodit.
Tosin tämä tapahtui kahteen kertaan, koska Siimes ehti vahingossa ilmoittaa ratkaisusta jo ennen aikojaan, kun parlamentti vasta oli äänestämässä nautojen rekisteröintiä ja naudanlihan merkintöjä koskevasta asiasta.
Parlamentin budjettiesittelijä Bourlanges korosti, että vaikka Kosovon jälleenrakentamisen rahoitus on ensi vuodeksi turvattu, ei jatkosta ole varmuutta. Hänen mukaansa ministerineuvosto antoi lupauksia rahoitusnäkymien tarkistamisesta jatkossa, mutta ei sitoutunut siihen.
- Haluamme selkeän ja uskottavan arvion Kosovon jälleenrakentamisen pitkän ajan tarpeista. Emme saaneet nyt haluamaamme monivuotista ohjelmaa, Bourlanges valitteli.
Hän korosti, että budjetin joustovaraa voidaan käyttää Kosovon hyväksi vain yhtenä vuonna, minkä vuoksi Kosovon rahoitusongelma tulee ennen pitkää uudestaan vastaan.
Mietinnössään Bourlanges pyytää EU:n komissiota laatimaan maaliskuun loppuun mennessä koko Balkanin aluetta koskevan rahoitussuunnitelman vuosille 2000-2006. Tähän mennessä komission puheenjohtaja Romano Prodi on ehtinyt ehdottaa, että EU suuntaisi Kosovon apuun seuraavien 6-7 vuoden aikana 5,5 miljardia euroa.
Myös Siimes piti tärkeänä Kosovon avustustarpeen selvittämistä. Hän muistutti, että tähän mennessä arvioita on jatkuvasti tarkistettu alaspäin. EU:n ensi vuoden budjettiin kaavailtiin Kosovolle alunperin 500 miljoonaa euroa, kunnes osoittautui, ettei tarve ole niin suuri.
EU:n budjettikomissaari Michaele Schreyer huomautti lehdistötilaisuudessa budjetin maksujen olevan 1,1 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, mikä alittaa enimmäisrajan. Hänen mukaan tämä viestii tiukasta budjettikurista.
Parlamentin toinen budjettimietinnön laatija Kyösti Virrankoski (kesk.) katsoi parlamentin ja ministerineuvoston osoittaneen vastuuntuntoa päästessään loppumetreillä budjetin hyväksymisen turvaavaan ratkaisuun.
- Tämän budjetin suuri saavutus on, että siinä nousee EU:n hallinnon kehittäminen hyvin esille. Näyttää siltä, että jatkossa EU:n hallinto voi kehittyä tulosvastuullisempaan suuntaan, Virrankoski sanoi.
STT-MH
17.12.1999
