Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Milloin Groznyi vallataan?



Tshetshenian pääkaupunki Groznyi on viimeinen tshetsheenitaistelijoiden hallussa ole kaupunki. Sen valtaaminen ei olisi satatuhatmiehiselle motorisoidulle Venäjän armeijalle mikään ylivoimainen tehtävä, vaan kaupunki voitaisiin venäläiskenraalien omien arvioiden mukaan ottaa haltuun muutamassa päivässä.


Kuitenkaan Groznyin valtaamiseksi ei ole tappioiden pelossa ja ennen muuta poliittisista syistä tehty rintamahyökkäystä, vaan kaupunkia on jauhettu tykistön ja ilmavoimien avulla soraläjäksi.

Maahyökkäystä ei ole nytkään odotettavissa - ei ainakaan ennen kuin sunnuntaiset Duuman alahuoneen vaalit on pidetty. Niin pitkälle hallitusrintama laskee vaalimenestyksensä sotaonnen varaan, että mitään ei nyt haluta riskeerata.

Uutistoimisto Reuters kertoi keskiviikkoiltana, että yli sata venäläistä sotilasta oli kuollut rajuissa taisteluissa Groznyin keskustassa, jonne venäläiset olivat tunkeutuneet panssarivaunujen tukemina. Noin 2 000 miehen vahvuinen tshetsheenijoukko oli kuitenkin pakottanut venäläiset perääntymään Groznyin keskustasta.

Myös venäläiset tiedotusvälineet kertoivat torstaina yli sadan venäläissotilaan kaatumisesta ja venäläisjoukkojen myöhemmästä perääntymisestä. Kohti Groznyin keskustaa oli NTV-tv-aseman mukaan edennyt seitsemän panssarivaunua ja kahdeksan panssaroitua miehistönkuljetusvaunua.

Moskovalaisen Eko-radioaseman mukaan venäläisten panssarikolonna joutui tshetsheenien väijytykseen Minutkan aukiolla Groznyissa. Venäläiset viestimet eivät ole kertoneet, millaisia panssarivaunumenetyksiä venäläiset kärsivät kolme tuntia kestäneissä taisteluissa Minutkan aukiolla.

Nämä olivat oikeastaan ensimmäiset venäläisissä tiedotusvälineissä laajasti esitetyt kuvaukset venäläisten kannalta tappiollisista sotatoimista, ja ne saivat kenraalit ja poliitikot liikkeelle.

Venäjän puolustusministeri Igor Sergejev kiisti jyrkästi tiedot siitä, että venäläiset olisivat eilen yrittäneet hyökkäystä Groznyiin. Sergejev pitää koko Reutersin uutista läntisten joukkotiedotusvälineiden provokaationa.

- Rynnäkköä Groznyia vastaan ei ollut, eikä tule, painotti Sergejev torstaina antamassaan lausunnossa.

Turvallisuuspalvelu FSB:n päällikkö, kenraali Alexander Zdanovits puolestaan sanoi tänään televisioidussa haastattelussaan, että tiedoissa venäläisen panssaroidun osaston tuhosta Groznyin lähistöllä on kysymys läntisen median tietoisesta yrityksestä heikentää Venäjän hallituksen asemaa juuri duuman vaalien alla. Läntinen kiihotus tähtää myös sotilaiden kyvyttömyyden osoittamiseen, katsoo kenraali.

Läntiseen kiihotukseen osallistuvan myös länsimaiden tiedustelupalvelut, jotka ovat lähettäneet alueelle kirjeenvaihtajiksi naamioituneita asiamiehiään. Osansa provokaattorien työstä tekevät myös tshetsheenien salaisen palvelun harhaanjohtavan tiedon levittämiseen erikoistuneet agentit.

Zdanovitsin lausunto ja muu lausuntopaljous osoittavat, miten herkkiä venäläiset tässä tilanteessa ovat. Edellisen Tshetshenian sodan (1994-96) traumaattiset kokemukset liittyvät juuri Groznyiin ja hallitus laskee suosionsa pitkälle juuri venäläisten sotainnon varaan. Tämä sotainto ei kestä ensimmäisiäkään tietoja vakavista miehistötappioista.

Siksi venäläiset ovat aiemmin useaan otteeseen vakuuttaneet, ettei Groznyia yritetä vallata suurhyökkäyksellä vaan kaupunki jauhetaan jatkuvilla pommituksilla kivikauteen.

Tälläkin hetkellä Groznyin raunioissa piileskelee jopa 30 000 siviiliä vailla sähköä, vesihuoltoa tai lämpöä. Kaupunki on kokonaan saarroksissa, joten on väistämätöntä, että nälänhätää esiintyy. Ainakin uutistoimisto Reutersin mukaan paikallinen pulu on haluttu lisä päivittäiseen ruokavalioon.

Vaihtelevien tietojen mukaan Groznyistä on päivittäin avoinna "turvakäytävä", jota pitkin siviileillä on mahdollisuus poistua tuhoon tuomitusta kaupungista. Syystä tai toisesta siviilit eivät uskalla tai halua tätä käytävää käyttää.

Groznyistä on länsimaiden silmissä tullut humanitaarisuuden symboli. Nytkin lähistöllä pyörii Norjan ulkoministeri Knut Vollebäk, ETY-järjestön puheenjohtaja, jonka venäläiset ovat sallineet saapua Tshetsheniaan.

Vollebäk on vedonnut venäläisiin tulitauon puolesta, jotta Groznyissa olevat siviilit pääsisivät lähtemään kaupungista. Venäläiset eivät ole välittäneet Vollebäkin vetoomuksista ja välittäjäntarjouksista.

Groznyin valtaamisen aikataulu on siis poliittinen. Sopiva valtausajakohta on kohtuullisen pian duuman vaalien jälkeen ja ehdottomasti hyvissä ajoin ennen kesän presidentinvaaleja.

TIMO KERVINEN
17.12.1999


Ulkomaat -sivulle