Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Halosen mielestä uuden perustuslain joka sanaa kunnioitettava



SDP:n presidenttiehdokkaan Tarja Halosen mielestä maaliskuun alusta voimaan tulevan uuden perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevan lauseen jokaista sanaa on kunnioitettava.


Uuden perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Halosen mielestä se merkitsee, että presidentti edelleenkin johtaa.

Ulkoministerinä nyt toimiva Halonen on koulutukseltaan oikeustieteilijä ja hän on toiminut myös oikeusministerinä. Hänen mielestään uuden perustuslain tuoma yhteistoimintavelvoite presidentille ja valtioneuvostolle sopii hyvin suomalaisille.

- Kyllä tämä on suomalaisille pitkässä juoksussa aika normaali ajattelutapa. Me olemme oppineet sellaisiksi konsensus-ihmisiksi, mitä aikoinaan naurettiin mutta joka esimerkiksi ei pelkästään tämäntyyppisessä hallitusyhteistyössä vaan myöskin Euroopan unionissa on ollut tavattoman tärkeää, Halonen sanoo.


Yhteistyökykyä ja yhteistyöhalua

Mitä uuden perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevan pykälän mainitsema yhteistoiminta käytännössä sitten tarkoittaa? Onko se yhteistoimintaa, jota presidentti johtaa vai yhteistoimintaa jota valtioneuvosto eli pääministeri johtaa vai mitä?

- Perustuslaissa sanotaan, että se on presidentin johtamaa... Presidentti johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Se on tietysti mielenkiintoinen asia, että mikä se tehtävä on silloin kun presidentti edelleen kuitenkin johtaa - yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, Halonen pohtii.

- Ja minun mielestäni silloin se tarkoittaa sitä, että kummankin puolen pitää olla yhteistyökykyinen ja yhteistyöhaluinen eli kunnioittaa tämän lauseen jokaista sanaa, Halonen sanoo.

Viisi vuotta ulkoministerinä on osoittanut Haloselle, että jos on tahtoa ja jonkin verran kykyä, yhteistoiminta onnistuu. Valtaosa asioista on mennyt mukavasti, ilman lakikirjaan katsomista.


Presidenttinä painoa siviilikriisinhallintaan

Tarja Halonen ei näe, että hänen valintansa presidentiksi juuri muuttaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka hän on joskus hallituksessa jäänytkin vähemmistöön. Lojaalina ulkoministerinä hän on ulospäin selittänyt enemmistön päätöstä.

Pari omaa painotusta hän kuitenkin mainitsee. Esimerkiksi ihmisoikeuksia pyrittäisiin saamaan mukaan myös sellaisiin vaikeisiin tilanteisiin, joissa erilaiset hyvät asiat ovat ristiriidassa.

Toinen Halosen mieliaihe on siviilikriisinhallinta. Hänen mielestään sotilaallinen kriisinhallinta on vain jatkoa perinteiselle rauhanturvatoiminnalle ja sen hoitaminen Suomessa osataan. Sen sijaan siviilipuolen kriisihallinta on levällään eri hallinnonaloilla.

Halonen muistuttaa, että sotilaallisissa konflikteissa 85 prosenttia vahingoista tulee siviilipuolelle.


Yhdysvaltojen tärkeä pysyä Euroopassa

Sotilaallisessa kriisihallinnassa Euroopan on Halosen mielestä vielä lähivuodet luotettava Yhdysvaltojen apuun, jotta mahdolliset Bosnian tai Kosovon operaatioiden suuruiset tehtävät voitaisiin hoitaa.

Eurooppalaisilla NATO-mailla ei ole omia resursseja, vaan sekä ilmavoimat, kuljetus ja tiedustelu ovat olleet amerikkalaisten käsissä.

- Jos halutaan sellaisen suuruusluokan toimintaa, jossa näitä pitää olla niin kuin tähän asti, silloin se edellyttää sitä, että eurooppalaiset NATO-maat hankkivat resursseja.

- Jokainen pystyy hyvin laskemaan päässään, että jos niitä ei tällä hetkellä ole niin jostainhan ne pitää saada, Halonen sanoo.

Halonen sanoo olevansa kiinnostunut näkemään, miten kriisihallinnan vaatima resurssien uudelleenpainotus alkaa näkyä NATO-maiden välisessä yhteistyössä käytännössä.

STT-IA
17.12.1999


Politiikka -sivulle