Halosen mielestä uuden perustuslain joka sanaa kunnioitettava
SDP:n presidenttiehdokkaan Tarja Halosen mielestä maaliskuun alusta voimaan tulevan uuden perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskevan lauseen jokaista sanaa on kunnioitettava.
Uuden perustuslain mukaan
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan
presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston
kanssa. Halosen mielestä se merkitsee, että
presidentti edelleenkin johtaa.
Ulkoministerinä nyt toimiva Halonen on
koulutukseltaan oikeustieteilijä ja hän on toiminut
myös oikeusministerinä. Hänen mielestään uuden
perustuslain tuoma yhteistoimintavelvoite
presidentille ja valtioneuvostolle sopii hyvin
suomalaisille.
- Kyllä tämä on suomalaisille pitkässä juoksussa
aika normaali ajattelutapa. Me olemme oppineet
sellaisiksi konsensus-ihmisiksi, mitä aikoinaan
naurettiin mutta joka esimerkiksi ei pelkästään
tämäntyyppisessä hallitusyhteistyössä vaan
myöskin Euroopan unionissa on ollut tavattoman
tärkeää, Halonen sanoo.
Yhteistyökykyä
ja yhteistyöhalua
Mitä uuden perustuslain ulkopolitiikan johtamista
koskevan pykälän mainitsema yhteistoiminta
käytännössä sitten tarkoittaa? Onko se
yhteistoimintaa, jota presidentti johtaa vai
yhteistoimintaa jota valtioneuvosto eli
pääministeri johtaa vai mitä?
- Perustuslaissa sanotaan, että se on presidentin
johtamaa... Presidentti johtaa yhteistoiminnassa
valtioneuvoston kanssa. Se on tietysti
mielenkiintoinen asia, että mikä se tehtävä on
silloin kun presidentti edelleen kuitenkin johtaa -
yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa,
Halonen pohtii.
- Ja minun mielestäni silloin se tarkoittaa sitä,
että kummankin puolen pitää olla
yhteistyökykyinen ja yhteistyöhaluinen eli
kunnioittaa tämän lauseen jokaista sanaa,
Halonen sanoo.
Viisi vuotta ulkoministerinä on osoittanut
Haloselle, että jos on tahtoa ja jonkin verran
kykyä, yhteistoiminta onnistuu. Valtaosa asioista
on mennyt mukavasti, ilman lakikirjaan
katsomista.
Presidenttinä painoa
siviilikriisinhallintaan
Tarja Halonen ei näe, että hänen valintansa
presidentiksi juuri muuttaisi Suomen ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa, vaikka hän on joskus
hallituksessa jäänytkin vähemmistöön. Lojaalina
ulkoministerinä hän on ulospäin selittänyt
enemmistön päätöstä.
Pari omaa painotusta hän kuitenkin mainitsee.
Esimerkiksi ihmisoikeuksia pyrittäisiin saamaan
mukaan myös sellaisiin vaikeisiin tilanteisiin,
joissa erilaiset hyvät asiat ovat ristiriidassa.
Toinen Halosen mieliaihe on siviilikriisinhallinta.
Hänen mielestään sotilaallinen kriisinhallinta on
vain jatkoa perinteiselle rauhanturvatoiminnalle ja
sen hoitaminen Suomessa osataan. Sen sijaan
siviilipuolen kriisihallinta on levällään eri
hallinnonaloilla.
Halonen muistuttaa, että sotilaallisissa
konflikteissa 85 prosenttia vahingoista tulee
siviilipuolelle.
Yhdysvaltojen tärkeä
pysyä Euroopassa
Sotilaallisessa kriisihallinnassa Euroopan on
Halosen mielestä vielä lähivuodet luotettava
Yhdysvaltojen apuun, jotta mahdolliset Bosnian
tai Kosovon operaatioiden suuruiset tehtävät
voitaisiin hoitaa.
Eurooppalaisilla NATO-mailla ei ole omia
resursseja, vaan sekä ilmavoimat, kuljetus ja
tiedustelu ovat olleet amerikkalaisten käsissä.
- Jos halutaan sellaisen suuruusluokan toimintaa,
jossa näitä pitää olla niin kuin tähän asti, silloin
se edellyttää sitä, että eurooppalaiset NATO-maat
hankkivat resursseja.
- Jokainen pystyy hyvin
laskemaan päässään, että jos niitä ei tällä
hetkellä ole niin jostainhan ne pitää saada,
Halonen sanoo.
Halonen sanoo olevansa kiinnostunut näkemään,
miten kriisihallinnan vaatima resurssien
uudelleenpainotus alkaa näkyä NATO-maiden
välisessä yhteistyössä käytännössä.
STT-IA
17.12.1999
Politiikka -sivulle
|