Käyttäjälähtöisyys tietoteknologian myyntivaltiksi 2000-luvulla
Esteetömyys ja käyttäjäystävällisyys ovat 2000-luvun teknologian kilpailutekijä markkinoiden globalisoituessa. Yhdysvalloilla jo on esteettömyyslainsäädännön myötä kilpailuetu, johon Euroopan teollisuuden on vastattava.Näin todettiin Stakesin viime maanantaina Helsingissä järjestämässä seminaarissa, jossa kysyttiin ovatko käyttäjät rasite vai resurssi telematiikkateollisuudelle.
Kutsuseminaariin osallistui telematiikkayritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
Esteettömyydestä povattiin jopa ympäristötekijöiden kaltaista tulevaisuuden myyntivalttia. Toisaalta pyörätuolin käyttäjä tai näkövammainen henkilökin haluaa ja heidän täytyisi pystyä käyttämään esimerkiksi pankkiautomaattia, mutta nykyteknologian suunnittelussa tätä ei juuri olla otettu huomioon.
Palautteesta vain pieni osa suunnittelijoiden tietoon
Seminaarissa todettiin, että teollisuus ottaa kuluttajien erilaiset tarpeet huomioon sitä mukaa, kun kuluttajat ja kansainväliset markkinat vaativat helppokäyttöisyyttä ja esteettömyyttä, käytettävyyttä mahdollisimman monelle.
Kuluttajajärjestöt, mukaan lukien vammaisjärjestöt, ovat tässä avainasemassa.
Jo nyt menestyksellisimmät telematiikkayritykset kuulevat valikoituja käyttäjiä tuotesuunnittelussaan.
Seminaarissa ehdotettiinkin, että Suomen tietoteknologiateollisuuden tueksi perustettaisiin käytettävyyden kehittämiseen ja arviointiin koulutettu käyttäjäpaneeli, jossa olisi myös vammaisjärjestöjen edustus.
Tutkimusten mukaan nykyisin vain muutama prosentti tuotekehityksen kannalta arvokkaasta asiakaspalautteesta tulee suunnittelijoiden tietoon, vaikka tärkein kaupallisen menestyksen tekijä on syvällinen tieto asiakkaista sekä heidän tarpeistaan.
Ei epärealistisia kaikille sopivia tuotteita
Seminaarissa ei peräänkuulutettu niinkään epärealistisia kaikille sopivia tuotteita, vaan tuotteille ajateltujen käyttäjäryhmien laajentamista niin, että nykyistä useammat päivittäiskäytössä olevat tietoteknologiatuotteet ja -palvelut olisivat entistä useampien saavutettavissa ja helppokäyttöisempiä.
Koska telematiikkateollisuuden tuotekehitys toimii vielä teknologiavetoisesti ja tiukasti kilpaillen, seminaarissa ehdotettiin, että erikseen julkisin varoin toteutettaisiin esteettömien tuote- ja palveluideoiden suunnitteluhankkeita, joiden tuotoksia teollisuus sitten voisi vapaasti ottaa käyttöön.
Ajatus Euroopan laajuisesta käyttäjälähtöisen suunnittelun direktiivistä ei lämmittänyt teollisuutta, mutta suunnittelijat, tutkijat ja käyttäjät kannattivat sitä. Direktiivi loisi suunnittelulle kehyksen ja ohjaisi valistuneita kuluttajia kysymään esteettömiä tuotteita.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu on Suomessa vielä aluillaan mm. siksi, että tietoteknisten tuotteiden valmistus massamarkkinoille on nuorta. Alan koulutustakin on ryhdytty laajentamaan vasta 1990-luvulla.
Sekä koulutuksen tueksi että telematiikan suunnittelijoille on laadittu esteettömän suunnittelun käsikirja Handbook on Inclusive Design of Telematics Applications.
Käsikirja on laadittu Stakesin koordinoimassa EU:n Include-hankkeessa, joka tukee tietoteknologian esteettömyyttä. Kirjaan voi tutustua INCLUDE-hankkeen tietokannassa osoitteessa http://www.stakes.fi/include/handbook.htm.
VT
17.12.1999
