Suomalaisten käsitykset maahanmuuttajaperheistä negatiivisia
Suomalaisten käsitykset maahanmuuttajaperheistä ovat enimmäkseen negatiivisia. Ulkomaalaisia perheitä pidetään sosiaalihuollon hyväksikäyttäjinä, jotka murentavat suomalaisen perheen asemaa.Suomalaisten käsityksiä ulkomaalaisperheistä on tutkittu Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tuoreessa julkaisussa. Perheitä meiltä ja muualta -kirjassa on analysoitu reilun 300 suomalaisen piirtämiä kuvia ulkomaalaisista ja suomalaisista perheistä.
Kahden kolmasosan piirroksissa oli negatiivinen asenne ulkomaalaisia kohtaan. Miehet piirsivät naisia negatiivisemmin: 85 prosenttia miehistä ja 60 prosenttia naisista näki ulkomaalaisissa perheissä jotakin negatiivista.
Yleisin asetelma piirroksissa oli sellainen, että ulkomaalaiset perheet pumppasivat valtiolta rahaa ja suomalaiset perheet joutuivat kärsimään työttömyyttä ja puutetta.
- Maahanmuuttajien perhe-elämää ei juurikaan tunneta, minkä vuoksi kuvat ovat sisällöllisesti köyhiä, kertoo teoksen laatinut Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling.
Jako "heihin" ja "meihin"
Piirustuksien joukossa oli vähän suoranaisia rasistisia kuvia. Sen sijaan "Elävät meidän kustannuksella" -tyylisiä kuvia oli paljon. Jos kuvassa esiintyi köyhä perhe, se oli suomalainen.
Maahanmuuttajat koettiin kuvissa väestölliseksi
uhkaksi. Usein kuvissa esiintyi suuri suku tai
jatkuvasti raskaana oleva vaimo ison lapsikatraan
kera.
- Kuvissa näkyy myös selkeä kontrasti. Niissä
erottuu kaksi ryhmää: he ja me, Söderling toteaa.
Joissakin piirustuksissa oli kuvattu perheiden sisäiset suhteet lämpimiksi niin ulkomaalaisissa kuin suomalaisissa perheissä. Sellaiset kuvat olivat kaikki naisten tekemiä. Kuvissa vahvistettiin myös käsitys siitä, että koira on osa suomalaista ydinperhettä.
Kuvia piirsivät satunnaisotannalla valitut 18-75-vuotiaat suomalaiset. Kuvia piirrettiin vuosina 95-96 valtakunnallisen maahanmuuttokyselyn yhteydessä.
Poliisin rooli on tärkeä
Ismo Söderling on raportissaan selvitellyt myös rasismin ilmenemismuotoja ja sitä, miten ulkomaalaisvihaan voidaan vaikuttaa.
Söderlingin mukaan rasistiset ja ulkomaalaisvastaiset liikkeet saavat ilmaa siipiensä alle, jos viranomaiset ja kansalaiset eivät puutu tarpeeksi ripeästi tilanteeseen. Erityisesti poliisin rooli on tärkeä.
- Poliisin on näytettävä, että se ottaa rasismin vakavasti. Esimerkiksi mielenosoituspaikkakunnille on perustettava toimintayksikköjä, Söderling sanoo.
Myös tiedotusvälineiden rooli on tärkeä - niillä on havaittu olevan vaikutusta sekä rasismin lietsojana että hillitsijänä.
Eri paikkakuntien välillä on selviä eroja suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Ulkomaalaisvastaisille alueille on tyypillistä syrjäisyys ja taloudellinen jälkeenjääneisyys.
Söderlingin mukaan suvaitsevaisuutta voidaan opettaa. Koulujen kansainvälisyysopetuksella on selvä positiivinen vaikutus oppilaiden asenteisiin. Söderling toivookin, että Väestökeskuksen uusi julkaisu löytäisi tiensä koulujen työvälineeksi.
STT-MH
17.12.1999
