Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Traumojen purku on ollut vaikeaa

Sodan muistoista elinikäinen taakka



Toisen maailmansodan traumaattiset kokemukset ovat luoneet kokonaiselle sukupolvelle taakan, jota monen on ollut vaikea purkaa, filosofian lisensiaatti Kari Virolainen sanoo väitöstutkimuksessaan.


Keskiviikkona tarkastettu tutkimus perustuu sodan alkaessa nuoruuttaan tai varhaisaikuisuuttaan eläneiden lappilaisten tuntoihin.

Korostetun traumaattiseksi osoittautui Lapin sota. Sen vaikutuksia voidaan verrata monin osin entisen Jugoslavian alueen tapahtumiin, jossa aiemmat ystävät ja tuttavat joutuivat vastapuolille.

Lappilaisten vuorovaikutussuhteet olivat vahvat etenkin saksalaisiin sotilaisiin, joita maakunnassa oli yli 200 000 - enemmän kuin läänin nykyinen asukasmäärä.

- Aseveljeyden vaihe loi laajan sosiaalisen verkoston rakkaus-, perhe- ja muine suhteineen. Lapin sota hajotti verkoston ja etenkin lukuisat saksalaissotilaisiin rakastuneet suomalaisnaiset saivat kokea nöyryytyksen toisensa jälkeen, Virolainen korostaa.

Naisten hiukset ajeltiin, heitä kuulusteltiin ja jopa hylättiin perhepiiristä. Häväistyt naiset kantavat elinikäistä taakkaa, eikä näistä asioista ole puhuttu juuri lainkaan.

Muutenkin useat läheisiä suhteita saksalaisiin luoneet siviilit leimautuivat eliniäkseen.


Sotavangeista lisää taakkaa

Ristiriitoja lisäsivät venäläiset sotavangit. Monilla suomalaisilla oli hyvät suhteet mm. maatöissä auttaneisiin vankeihin. Saksalaiset suhtautuivat heihin sitä vastoin raa'asti. Se jätti lähtemättömiä jälkiä ihmisiin, jotka olivat ystävystyneet venäläisten kanssa.

- Vaikka ihmiset ovat sota-aikaa ja vuorovaikutussuhteita miettiessään kyenneet eheyttämään elämäntarinansa ja löytämään hyviäkin muistoja, kannetaan raskaista kokemuksista edelleen avoimia haavoja, Virolainen huomauttaa.

Monet on taakoitettu syyllisyydellä, häpeällä ja kertomattomilla salaisuuksilla, jotka rasittavat hyvää vanhuutta.

Ihmisillä ei sodan jälkeen ollut myöskään keinoja käsitellä traumaattisia kokemuksiaan. Painolastia oli pakko peitellä. Nyt asioista kyettäisiin puhumaan paremmin, mutta auttajilta puuttuu usein tieto ja kokemus sodan vaikutuksista.

Virolainen haluaakin valottaa sodan tapahtumia nykysukupolville väitöskirjan avulla. Aineisto koostuu mm. 40 haastattelusta. Haastateltavat olivat sodan alkaessa 16-28-vuotiaita.

Virolaisen väitöskirja Elinikäinen taakka. Ikääntyneiden lappilaisten muistot vuorovaikutussuhteistaan jatkosodan ajan Saksan armeijan sotilaisiin ja neuvostoliittolaisiin sotavankeihin tarkastettiin Lapin yliopistossa Rovaniemellä.

STT-IA
17.12.1999


Ajassa -sivulle