Traumojen purku on ollut vaikeaa
Sodan muistoista elinikäinen taakka
Toisen maailmansodan traumaattiset kokemukset ovat luoneet kokonaiselle sukupolvelle taakan, jota monen on ollut vaikea purkaa, filosofian lisensiaatti Kari Virolainen sanoo väitöstutkimuksessaan.
Keskiviikkona tarkastettu
tutkimus perustuu sodan alkaessa nuoruuttaan tai
varhaisaikuisuuttaan eläneiden lappilaisten
tuntoihin.
Korostetun traumaattiseksi osoittautui Lapin sota.
Sen vaikutuksia voidaan verrata monin osin
entisen Jugoslavian alueen tapahtumiin, jossa
aiemmat ystävät ja tuttavat joutuivat
vastapuolille.
Lappilaisten vuorovaikutussuhteet olivat vahvat
etenkin saksalaisiin sotilaisiin, joita maakunnassa
oli yli 200 000 - enemmän kuin läänin nykyinen
asukasmäärä.
- Aseveljeyden vaihe loi laajan sosiaalisen
verkoston rakkaus-, perhe- ja muine suhteineen.
Lapin sota hajotti verkoston ja etenkin lukuisat
saksalaissotilaisiin rakastuneet suomalaisnaiset
saivat kokea nöyryytyksen toisensa jälkeen,
Virolainen korostaa.
Naisten hiukset ajeltiin, heitä kuulusteltiin ja jopa
hylättiin perhepiiristä. Häväistyt naiset kantavat
elinikäistä taakkaa, eikä näistä asioista ole
puhuttu juuri lainkaan.
Muutenkin useat läheisiä suhteita saksalaisiin
luoneet siviilit leimautuivat eliniäkseen.
Sotavangeista
lisää taakkaa
Ristiriitoja lisäsivät venäläiset sotavangit. Monilla
suomalaisilla oli hyvät suhteet mm. maatöissä
auttaneisiin vankeihin. Saksalaiset suhtautuivat
heihin sitä vastoin raa'asti. Se jätti lähtemättömiä
jälkiä ihmisiin, jotka olivat ystävystyneet
venäläisten kanssa.
- Vaikka ihmiset ovat sota-aikaa ja
vuorovaikutussuhteita miettiessään kyenneet
eheyttämään elämäntarinansa ja löytämään
hyviäkin muistoja, kannetaan raskaista
kokemuksista edelleen avoimia haavoja,
Virolainen huomauttaa.
Monet on taakoitettu syyllisyydellä, häpeällä ja
kertomattomilla salaisuuksilla, jotka rasittavat
hyvää vanhuutta.
Ihmisillä ei sodan jälkeen ollut myöskään keinoja
käsitellä traumaattisia kokemuksiaan. Painolastia
oli pakko peitellä. Nyt asioista kyettäisiin
puhumaan paremmin, mutta auttajilta puuttuu
usein tieto ja kokemus sodan vaikutuksista.
Virolainen haluaakin valottaa sodan tapahtumia
nykysukupolville väitöskirjan avulla. Aineisto
koostuu mm. 40 haastattelusta. Haastateltavat
olivat sodan alkaessa 16-28-vuotiaita.
Virolaisen väitöskirja Elinikäinen taakka.
Ikääntyneiden lappilaisten muistot
vuorovaikutussuhteistaan jatkosodan ajan Saksan
armeijan sotilaisiin ja neuvostoliittolaisiin
sotavankeihin tarkastettiin Lapin yliopistossa
Rovaniemellä.
STT-IA
17.12.1999
Ajassa -sivulle
|