Presidentti pahoitteli sodanaikaista politiikkaa
Sveitsi olisi voinut pelastaa tuhansia juutalaisia kuolemalta
Sveitsi olisi saattanut pelastaa tuhansia juutalaisia varmasta kuolemasta, mikäli se olisi toisen maailmansodan aikana toteuttanut humaania pakolaispolitiikkaa, sanoi kansainvälinen historijoitsijoiden paneeli viime viikolla Bernissä.
Kiistelty Bergierin raportti tuomitsi Sveitsin
sodanaikaiset viranomaiset - muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta - rajojen
sulkemisesta pakenevien juutalaisten nenän
edestä, vaikka maassa tiedettiin hyvin natsien
suorittamasta massamurhasta.
Raportti syytti sveitsiläistä antisemitismiä
lainmukaisesta, mutta sydämettömästä
pakolaispolitiikasta, joka käännytti rajoilta ainakin
24 500 juutalaista vuoden 1940 tammikuun ja
sodan lopun välisenä aikana.
Puolueeton Sveitsi, joka on ollut kauan ylpeä
humanitaarisista perinteistään, otti sodan aikana
51 000 pakolaista, joista noin 20 000 oli
juutalaisia. Paneeli kuitenkin väitti, että Sveitsi
olisi voinut pelastaa monta muutakin ihmiselämää
ilman suuria lisäkustannuksia.
Raportissa Sveitsin viranomaisia syytettiin myös
siitä, että saksalaiset ryhtyivät heidän
painostuksestaan lisäämään J-kirjaimen
juutalaisten passeihin vuonna 1938. Leima
helpotti Sveitsiä estämään juutalaisten pääsyn
maahan.
Sveitsin presidentti Ruth Dreifuss pyysi
perjantaina hallituksen puolesta anteeksi rajojen
sulkemista juutalaispakolaisilta.
Hän sanoi, että
sodanaikaista pakolaispolitiikkaa leimasivat
virheet, toiminnan epäonnistumiset ja
myönnytykset.
Vuonna 1996 Sveitsi asetti työryhmän tutkimaan
maan sodanaikaista roolia rahoituskeskuksena,
jolla oli läheiset kaupalliset suhteet
natsi-Saksaan. Työryhmän selvitykset ovat
herättäneet voimakkaita tunnereaktioita jo ennen
julkistamistaan.
STT-MH
17.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|