Järjestelmät toimivat "kuin tietokone ilman ohjelmia"
Valtaosassa tulospalkkausjärjestelmistä puutteita
Työpaikkojen tulospalkkausjärjestelmissä on vielä petrattavaa, sillä tuoreen selvityksen perusteella vain joka neljäs järjestelmistä toimii hyvin.Näillä työpaikoilla työntekijät ovat keskimääräistä motivoituneempia ja tyytyväisempiä työhönsä, kiintyneempiä työpaikkaansa ja heillä oli vähemmän aikeita vaihtaa työpaikkaa.
Tärkein tekijä tulospalkkauksen käytön onnistumiselle on selvityksen mukaan se, että tulospalkkioiden jako koetaan oikeudenmukaiseksi ja reilun pelin hengessä toimivaksi.
Tiedot käyvät ilmi Tulospalkkauksen toimivuus Suomessa -tutkimuksesta, joka julkaistiin Espoossa torstaina. Tutkimuskohteena oli 30 organisaatiota ja 40 tulospalkkausjärjestelmää eri toimialoilta vuosina 1998-99. Mukana oli sekä yksityisiä yrityksiä että julkishallinnon yksiköitä.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 300:aa työntekijää ja lähiesimiestä sekä organisaation johtoa ja luottamushenkilöitä. Lisäksi kyselyyn vastasi liki 1 500 työntekijää ja 340 lähiesimiestä.
Mistä mittarit asiantuntijatyön tuloksille?
Tutkituista tulospalkkausjärjestelmistä neljäsosa toimi heikosti. Puolet luokiteltiin keskinkertaisiksi, eivätkä niille asetetut tavoitteet toteutuneet. Eniten pyyhkeitä järjestelmät saivat työntekijöiltä, mikä kertoo puutteista sekä järjestelmän tavoitteiden tiedottamisessa että palautteen annossa.
- Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa tulospalkkausjärjestelmät toimivat vielä usein kuin tietokone ilman ohjelmia. Järjestelmien kuvauksissa on markat ja laskusäännöt tarkasti kohdallaan, mutta käyttämisen ja ylläpidon ohjeet puuttuvat, tutkimusraportti luonnehtii.
Onnistuneimmillaan tulospalkkausjärjestelmä voi toimia johtamisen apuna: tukea organisaation strategisia tavoitteita ja toimia joustavana palautteen ja kehittämisen välineenä. Tulospalkkaus ei kuitenkaan voi korvata hyvää johtamista.
Parhaiten järjestelmät toimivat palvelu- ja tuotantotöissä, heikoimmin asiantuntijatöissä. Asiantuntijatyön palkitsemisessa näyttää olevan vaikeaa löytää työn tuloksellisuutta osoittavia selviä mittareita.
Miljoonien rahavirrat - seuranta olematonta
Tutkimuksen mukaan työpaikoilla ja yrityksissä ei järjestelmällisesti seurata tulospalkkausjärjestelmien toimivuutta.
- Arvioinnin puute ihmetyttää, sillä tulospalkkauksen kustannukset saattavat nousta hyvinä vuosina jo sadan hengen yksikössä miljoonien markkojen luokkaan, esimerkiksi kun jaettava palkkio vastaa suuruudeltaan yhden kuukauden palkkaa, tutkijat huomauttavat.
Tosin koko kansantalouden mitassa palkkiosummat ovat vielä pieniä. Esimerkiksi Teollisuuden ja työnantajien TT:n jäsenyrityksissä palkkioiden osuus kokonaisansioista jäi viime vuonna keskimäärin vajaaseen viiteen prosenttiin.
Lähes joka kolmas teollisuuden työntekijä ja joka toinen toimihenkilö sai erilaisia tulokseen sidottuja palkkioita.
Tulospalkkausselvityksen tekivät Teknillisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamisen laboratorion tutkijat Kirsi Nurmela, Niilo Hakonen ja Kiisa Hulkko sekä professori Matti Vartiainen. Päärahoittaja oli Kansallinen tuottavuusohjelma.
STT-MH
17.12.1999
